”On se muutakin kuin tätä saattamista palvelusta toiseen – ettei tarttis nuoren olla yksin” : Kartoitus nuorten parissa toimivien käsityksistä ja varautumisesta nuorisolakiuudistukseen Ylä-Karjalassa
Kähkönen, Anna (2010)
Kähkönen, Anna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216922
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on yhteiskunnan keskeisimpiä tehtäviä. Lapsuuden ja nuoruuden itseisarvosta huolimatta ikääntymiseen varautuminen on ollut Suomessa tärkeä politiikkaky-symys jo vuosien ajan. Nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyn turvaaminen on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle, sillä Suomen väestörakenteen ja elatussuhteen muutos edellyttävät nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen, aktiivisen kansalaisuuden, toteutumista.
Nuoriso-laki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan perusta, mutta nuorisolain ohjausvaikutus ei rajaudu vain nuorisotyöhön. Nuorisolain uudistus astuu voimaan 1.1.2011. Lain täydentämisen tavoitteena on tehostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä kehittämällä julkisia palveluita hallinnonalojen välistä yhteistyötä tiivistämällä sekä tehostamalla nuorten sosiaalista vahvistamista. Lakimuutos vahvistaa kunnallisen nuorisotyön asemaa palvelujen järjestäjänä, sillä paikallistasolle määritellään oikeus ja velvollisuus toteuttaa monialaista viranomaisyhteistyötä nuorten julkisten palveluiden järjestämisessä. Lakimuutoksen sisällöt; paikallisviranomaisten monialaisen yhteistyön muoto, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä lain piiriin liitettävä etsivä työ, ovat toimenpiteitä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Nuorisokeskus Hyvärilä tuottaa Nurmeksen kaupungin lakisääteiset nuorisotyön palvelut ja seudullisen nuorten työpajatoiminnan ostopalvelusopimukseen perustuen ja hallinnoi paikallisen etsivän työn to-teuttamista. Tutkimukseni on nuorisokeskus Hyvärilän tilaama kartoitus Ylä-Karjalan alueella nuorisotyön ja nuorille suunnattujen julkisten palveluiden parissa toimivien käsityksistä ja odotuksista nuorisolakiuudistuksesta sekä siihen varautumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen uusiin velvoitteisiin suhtautumista ja niihin liitettyjä sisältöjä ja merkityksiä nuorisolain tavoitteiden paikallisen toteutumisen ja mahdollisten kehittämistarpeiden ilmentyminä.
Tietoperustan tutkimukselleni muodostavat voimassa oleva nuorisolaki (72/2006) sekä 1.1.2011 voi-maan astuva nuorisolain uudistus perusteluineen, joita peilaan moniammatillisen yhteistyön teoriaan. Tutkimukseni empiiriseen osuuteen sisältyvät paikallisen kontekstin kuvaus sekä teemahaastattelun keinoin koottu aineisto. Tutkimukseni kvalitatiivisuus ilmenee aineistonkeruu- ja analysointitavoissa.
Aineiston pohjalta muodostan laajan näköalan yhteiskunnallisesti ajankohtaisen aiheen paikallisesta kontekstista. Kartoitustutkimukseni tarkoituksena on tuottaa näkökulmia nuorisolain tavoitteiden paikallisen toteutumisen edistämiseksi nuorisokeskus Hyvärilän käyttöön. Tutkimustulosten pohjalta rakentuvien kehittämisehdotusten avulla tutkimuksen tilaajan on mahdollista suunnata toimintaansa ja resurssejaan ajassa kiinniolevana nuorisotyön alueellisena kehittäjänä ja –palvelukeskuksena.
Nuoriso-laki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan perusta, mutta nuorisolain ohjausvaikutus ei rajaudu vain nuorisotyöhön. Nuorisolain uudistus astuu voimaan 1.1.2011. Lain täydentämisen tavoitteena on tehostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä kehittämällä julkisia palveluita hallinnonalojen välistä yhteistyötä tiivistämällä sekä tehostamalla nuorten sosiaalista vahvistamista. Lakimuutos vahvistaa kunnallisen nuorisotyön asemaa palvelujen järjestäjänä, sillä paikallistasolle määritellään oikeus ja velvollisuus toteuttaa monialaista viranomaisyhteistyötä nuorten julkisten palveluiden järjestämisessä. Lakimuutoksen sisällöt; paikallisviranomaisten monialaisen yhteistyön muoto, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä lain piiriin liitettävä etsivä työ, ovat toimenpiteitä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Nuorisokeskus Hyvärilä tuottaa Nurmeksen kaupungin lakisääteiset nuorisotyön palvelut ja seudullisen nuorten työpajatoiminnan ostopalvelusopimukseen perustuen ja hallinnoi paikallisen etsivän työn to-teuttamista. Tutkimukseni on nuorisokeskus Hyvärilän tilaama kartoitus Ylä-Karjalan alueella nuorisotyön ja nuorille suunnattujen julkisten palveluiden parissa toimivien käsityksistä ja odotuksista nuorisolakiuudistuksesta sekä siihen varautumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen uusiin velvoitteisiin suhtautumista ja niihin liitettyjä sisältöjä ja merkityksiä nuorisolain tavoitteiden paikallisen toteutumisen ja mahdollisten kehittämistarpeiden ilmentyminä.
Tietoperustan tutkimukselleni muodostavat voimassa oleva nuorisolaki (72/2006) sekä 1.1.2011 voi-maan astuva nuorisolain uudistus perusteluineen, joita peilaan moniammatillisen yhteistyön teoriaan. Tutkimukseni empiiriseen osuuteen sisältyvät paikallisen kontekstin kuvaus sekä teemahaastattelun keinoin koottu aineisto. Tutkimukseni kvalitatiivisuus ilmenee aineistonkeruu- ja analysointitavoissa.
Aineiston pohjalta muodostan laajan näköalan yhteiskunnallisesti ajankohtaisen aiheen paikallisesta kontekstista. Kartoitustutkimukseni tarkoituksena on tuottaa näkökulmia nuorisolain tavoitteiden paikallisen toteutumisen edistämiseksi nuorisokeskus Hyvärilän käyttöön. Tutkimustulosten pohjalta rakentuvien kehittämisehdotusten avulla tutkimuksen tilaajan on mahdollista suunnata toimintaansa ja resurssejaan ajassa kiinniolevana nuorisotyön alueellisena kehittäjänä ja –palvelukeskuksena.