Kokousteknologia ja webmeeting : kuinka innovatiivinen teknologia auttaa saamaan tuloksia?
Kanervo, Susanna (2010)
Kanervo, Susanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515731
Tiivistelmä
Suomi on maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu korkean teknologisen osaamisen vuoksi. Suomi on tunnettu Nokian sekä muiden suunnittelun, software- kehittämisen sekä tietotekniikan osaamisen hallitsevien yritysten menestyksen vuoksi. Kokous- ja kongressialan eräs merkittävimmistä tämän hetken, ja arvioidusti myös tulevaisuuden, trendeistä on kokousteknologia sekä sen mahdollistamat välineet ja Internet-pohjaiset web 2.0- ja webcasting- kokoukset.
Tämä opinnäytetyö perehtyy siihen, kuinka nämä teknologiset työvälineet ovat käytössä Suomessa. Työssä selvitetään, mitä hyötyä tai haasteita näiden teknologioiden käytöstä voi olla kokouksia järjestäville organisaatioille. Opinnäytetyön tarkoitus on nostaa esiin kokouksen aikana käytettäviä kokousteknologisia välineitä, joiden avulla kokousomistaja voi saada parempia tuloksia. Työssä esitellään kokouksen aikana käytettäviä kokousteknologioita, joiden avulla voidaan vaikuttaa kokoustavoitteisiin eli osallistujien oppimiseen, motivoitumiseen tai verkostoitumismahdollisuuksiin. Työssä ei tutkita kokousta ennen tai sen jälkeen hyödynnettäviä kokousteknologisia välineitä. Työssä perehdytään myös siihen, kuinka kokousteknologian tuottamia tuloksia voidaan mitata Event ROI-kannattavuuslaskumenetelmällä.
Tutkimusta varten tehtiin sähköpostikysely tapahtumanjärjestäjille sekä Professional Congress Organisereille (PCO) eli kongressijärjestäjille, jotta saatiin luotettavaa tietoa siitä, käytetäänkö kokousteknologiaa Suomessa järjestettävissä kokouksissa. Kyselyn vastauksista selvisi, että vastanneet järjestävät Suomessa yhteensä 133 – 159 kokousta. Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka vastaajat tunsivat kymmenen esiin nostettua kokousteknologista menetelmää, jotka oli jaettu kolmen kokoustavoitteen mukaan sekä sitä, kuinka kokousteknologian kehitys on otettu huomioon koulutuksessa. Suurimmalle osalle monet kyselyssä esitellyistä kokousteknologisistavälineistä olivat tuntemattomia. Kyselyn tulosten mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut kiinnittänyt huomiota tai vastaavasti saanut koulutusta työnantajaltaan kokousteknologian kehityksestä. Osa heistä kuitenkin osoitti kiinnostusta oppia näistä kokousalan teknologisista innovaatioista lisää. Kyselyssä tiedusteltiin myös, kuinka Event ROI-kannattavuuslaskumenetelmä tunnettiin ja käyttävätkö vastaajat tätä menetelmää selvittääkseen kokouksien taloudellisia tuloksia. Lähes puolet vastanneista eivät tunteneet ja vain yksi näistä 14 vastaajasta on hyödyntänyt tätä kannattavuuslaskumenetelmää.
Kyselyn tuloksien pohjalta tehtyjen päätelmien mukaan kokousteknologiset välineet ovat marginaalisesti tunnettuja, mutta alan ammattilaiset ovat kiinnostuneet oppimaan näistä välineistä. Kyselyn tuloksia ei voida otoksen pienuuden vuoksi yleistää koko Suomeen. Työn tarkoitus oli nostaa kokousteknologia alan keskusteluun, ja tässä tavoitteessa onnistuttiin sillä alan ammattilaisten kiinnostus heräsi jo työn tekovaiheessa.
Tämä opinnäytetyö perehtyy siihen, kuinka nämä teknologiset työvälineet ovat käytössä Suomessa. Työssä selvitetään, mitä hyötyä tai haasteita näiden teknologioiden käytöstä voi olla kokouksia järjestäville organisaatioille. Opinnäytetyön tarkoitus on nostaa esiin kokouksen aikana käytettäviä kokousteknologisia välineitä, joiden avulla kokousomistaja voi saada parempia tuloksia. Työssä esitellään kokouksen aikana käytettäviä kokousteknologioita, joiden avulla voidaan vaikuttaa kokoustavoitteisiin eli osallistujien oppimiseen, motivoitumiseen tai verkostoitumismahdollisuuksiin. Työssä ei tutkita kokousta ennen tai sen jälkeen hyödynnettäviä kokousteknologisia välineitä. Työssä perehdytään myös siihen, kuinka kokousteknologian tuottamia tuloksia voidaan mitata Event ROI-kannattavuuslaskumenetelmällä.
Tutkimusta varten tehtiin sähköpostikysely tapahtumanjärjestäjille sekä Professional Congress Organisereille (PCO) eli kongressijärjestäjille, jotta saatiin luotettavaa tietoa siitä, käytetäänkö kokousteknologiaa Suomessa järjestettävissä kokouksissa. Kyselyn vastauksista selvisi, että vastanneet järjestävät Suomessa yhteensä 133 – 159 kokousta. Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka vastaajat tunsivat kymmenen esiin nostettua kokousteknologista menetelmää, jotka oli jaettu kolmen kokoustavoitteen mukaan sekä sitä, kuinka kokousteknologian kehitys on otettu huomioon koulutuksessa. Suurimmalle osalle monet kyselyssä esitellyistä kokousteknologisistavälineistä olivat tuntemattomia. Kyselyn tulosten mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut kiinnittänyt huomiota tai vastaavasti saanut koulutusta työnantajaltaan kokousteknologian kehityksestä. Osa heistä kuitenkin osoitti kiinnostusta oppia näistä kokousalan teknologisista innovaatioista lisää. Kyselyssä tiedusteltiin myös, kuinka Event ROI-kannattavuuslaskumenetelmä tunnettiin ja käyttävätkö vastaajat tätä menetelmää selvittääkseen kokouksien taloudellisia tuloksia. Lähes puolet vastanneista eivät tunteneet ja vain yksi näistä 14 vastaajasta on hyödyntänyt tätä kannattavuuslaskumenetelmää.
Kyselyn tuloksien pohjalta tehtyjen päätelmien mukaan kokousteknologiset välineet ovat marginaalisesti tunnettuja, mutta alan ammattilaiset ovat kiinnostuneet oppimaan näistä välineistä. Kyselyn tuloksia ei voida otoksen pienuuden vuoksi yleistää koko Suomeen. Työn tarkoitus oli nostaa kokousteknologia alan keskusteluun, ja tässä tavoitteessa onnistuttiin sillä alan ammattilaisten kiinnostus heräsi jo työn tekovaiheessa.