Turvaistava hoitomenetelmä Lastenkoti Nummisten Eemelissä
Kallio, Heli; Kortsalo, Jari; Laurila, Eija (2010)
Kallio, Heli
Kortsalo, Jari
Laurila, Eija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914782
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä Lastenkoti Nummisten Eemelin hoitajien kokemuksia turvaistavasta hoitomenetelmästä. Turvaistava hoitomenetelmä on ajatusmalli, joka on kokonaisvaltaista, tietoista ja päämäärähakuista. Tarkastelimme työssämme turvaistavaa hoitomenetemää integritaatioteorian ja kiintymyssuhdeteorian kautta. Kutsumme tässä työssä lastenkodin työntekijöitä hoitajiksi.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastatteluja, jotka toteutimme parihaastatteluina. Haastatteluun osallistui seitsemän hoitajaa,yksi haastateltava ei päässyt paikalle. Lähetimme vielä tarkentavan lisäkysymyksen haastatteluissa olleille hoitajille. Aineiston analysoimme teemoittelemalla ja tyypittelemällä sen mahdollisimman yleiseksi tyypiksi.
Opinnäytetyömme aineistosta kävi ilmi, että turvaistavan hoitomenetelmän keskeisimmät elementit olivat aikuisjohtoisuus, syliturvaistaminen, kosketus ja fyysinen läheisyys. Hoitajat kokivat lasten hyötyvän turvaistavasta hoitomenetelmästä. Kaikki olivat yksimielisiä sen positiivisista vaikutuksista lasten kehitykseen, ja lasten koettiin rauhoittuneen.
Tulosten perusteella voimme päätellä, että turvaistava hoitomenetelmä on toimiva menetelmä sijaishuollossa asuvien lasten hoidossa. Kun aikuinen ajattelee turvaistavan hoitomenetelmän mukaisesti, hän ymmärtää levottoman, häiritsevästi käyttäytyvän lapsen tarvitsevan turvallista aikuista.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastatteluja, jotka toteutimme parihaastatteluina. Haastatteluun osallistui seitsemän hoitajaa,yksi haastateltava ei päässyt paikalle. Lähetimme vielä tarkentavan lisäkysymyksen haastatteluissa olleille hoitajille. Aineiston analysoimme teemoittelemalla ja tyypittelemällä sen mahdollisimman yleiseksi tyypiksi.
Opinnäytetyömme aineistosta kävi ilmi, että turvaistavan hoitomenetelmän keskeisimmät elementit olivat aikuisjohtoisuus, syliturvaistaminen, kosketus ja fyysinen läheisyys. Hoitajat kokivat lasten hyötyvän turvaistavasta hoitomenetelmästä. Kaikki olivat yksimielisiä sen positiivisista vaikutuksista lasten kehitykseen, ja lasten koettiin rauhoittuneen.
Tulosten perusteella voimme päätellä, että turvaistava hoitomenetelmä on toimiva menetelmä sijaishuollossa asuvien lasten hoidossa. Kun aikuinen ajattelee turvaistavan hoitomenetelmän mukaisesti, hän ymmärtää levottoman, häiritsevästi käyttäytyvän lapsen tarvitsevan turvallista aikuista.