Rikosprosessin julkisuus käräjäoikeudessa : lainuudistuksen vaikutukset käytännössä
Juhola, Anne (2010)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111114366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111114366
Tiivistelmä
Oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva sääntely uudistettiin kokonaan vuonna 2007, kun laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa tuli voimaan. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on perehtyä kyseiseen lakiuudistukseen ja tutkia miten lakiuudistus on vaikuttanut käytännön työtehtäviin käräjäoikeuksissa. Jotta pystytään arvioimaan lakiuudistuksen vaikutuksia, on otettava huomioon lainuudistuksen syyt ja tavoitteet. Työn alussa on käyty läpi julkisuusperiaatteen pääpiirteitä ja sitä, miten ne ilmenevät Suomessa.
Lakiuudistuksen vaikutuksia on tutkittu haastattelemalla Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomareita, jotka käsittelevät jokapäiväisessä työssään rikosasioita. Tuomioistuinnäkökulman vastakohdaksi työssä on arvioitu myös rikostoimittajien vastauksia Oikeustoimittajat ry:n tutkimuksen pohjalta. Näiden vastausten kautta on kerätty tietoa sekä tiedotusvälineiden että tuomioistuimen mielipiteistä lakiuudistusta kohtaan sekä tutkittu miten uusi laki vaikuttaa heidän käytännön työhönsä.
Uudistuksen tavoitteena oli lisätä oikeudenkäynnin julkisuutta ja avoimuutta. Lisäksi lainsäätäjän tarkoituksena oli selventää voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä lisätä median toimintamahdollisuuksia. Oikeustoimittajien käsityksen mukaan lakiuudistus ei ole päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Toimittajien mielestä oikeudenkäyntien julkisuus ei ole lisääntynyt merkittävästi uudistuksen myötä. Käräjäoikeuden tuomareiden mielestä uudistus on ollut hyödyllinen ja se on osittain helpottanut toimintaa. Vastanneet tuomarit olivatkin sitä mieltä, että oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat kysymykset eivät ole muodostuneet ongelmaksi.
Tiedotusvälineiden edustajat kokevat suurimmaksi ongelmaksi salassapitopäätösten perustelut ja usein kyseenalaistavatkin salassapidon tarpeellisuuden. Mikäli perusteista ei selviä syytä miksi jokin asia pidetään salassa, aiheuttaa se helposti mielikuvaa asian perusteettomasta salaamisesta. Siksi olisikin tärkeää, että tuomioistuimet perustelisivat salassapitopäätöksiään nykyistä enemmän ja avaisivat niiden sisältöä. On myös huomioitava, että vaikka julkisuus on pääsääntö, ei se anna tiedotusvälineille oikeutta saada tietoja kaikista mahdollisista asioista. On erittäin tärkeää, että salassapitosäännöksillä voidaan turvata henkilön oikeutta yksityiselämään.
Lakiuudistuksen vaikutuksia on tutkittu haastattelemalla Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomareita, jotka käsittelevät jokapäiväisessä työssään rikosasioita. Tuomioistuinnäkökulman vastakohdaksi työssä on arvioitu myös rikostoimittajien vastauksia Oikeustoimittajat ry:n tutkimuksen pohjalta. Näiden vastausten kautta on kerätty tietoa sekä tiedotusvälineiden että tuomioistuimen mielipiteistä lakiuudistusta kohtaan sekä tutkittu miten uusi laki vaikuttaa heidän käytännön työhönsä.
Uudistuksen tavoitteena oli lisätä oikeudenkäynnin julkisuutta ja avoimuutta. Lisäksi lainsäätäjän tarkoituksena oli selventää voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä lisätä median toimintamahdollisuuksia. Oikeustoimittajien käsityksen mukaan lakiuudistus ei ole päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Toimittajien mielestä oikeudenkäyntien julkisuus ei ole lisääntynyt merkittävästi uudistuksen myötä. Käräjäoikeuden tuomareiden mielestä uudistus on ollut hyödyllinen ja se on osittain helpottanut toimintaa. Vastanneet tuomarit olivatkin sitä mieltä, että oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat kysymykset eivät ole muodostuneet ongelmaksi.
Tiedotusvälineiden edustajat kokevat suurimmaksi ongelmaksi salassapitopäätösten perustelut ja usein kyseenalaistavatkin salassapidon tarpeellisuuden. Mikäli perusteista ei selviä syytä miksi jokin asia pidetään salassa, aiheuttaa se helposti mielikuvaa asian perusteettomasta salaamisesta. Siksi olisikin tärkeää, että tuomioistuimet perustelisivat salassapitopäätöksiään nykyistä enemmän ja avaisivat niiden sisältöä. On myös huomioitava, että vaikka julkisuus on pääsääntö, ei se anna tiedotusvälineille oikeutta saada tietoja kaikista mahdollisista asioista. On erittäin tärkeää, että salassapitosäännöksillä voidaan turvata henkilön oikeutta yksityiselämään.