Aaltorahoitus-konsepti : Sosiaalisen median projektisalkun ei-taloudellisen ja hajautetun rahoituksen hallinta
Tuhkanen, Karl (2010)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091012951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091012951
Tiivistelmä
Yritysten ja muiden yhteisöjen yhteisen hyvän investointeja voidaan edistää sitä paremmin, mitä enemmän kustannuksia jaetaan. Opinnäytetyö rakentaa kustannusten jakamiseen suuntautuvan konseptin toteuttaa projektirahoitusta sosiaalisessa mediassa. Konseptissa projektit kilpailevat rahoituksesta, jonka kohdentamisen ratkaisevat sosiaalisen median verkostot säännöllisesti, sääntöjen mukaan ja välttämättä. Ratkaistavana on aina ajankohtaansa nähden paras yhteinen hyvä projektimuotoisina tulevan työn esityksinä.
Teoreettinen tausta konseptissa liittyy ei-talouden ja talouden erotteluun. Kun talous voidaan ymmärtää velallistavan vaihdon ja niukkuuden termein, korostuu ei-taloudellisessa vaihdossa vastalahjoihin ja -vetoihin kannustava lahjan vaihto ja runsaus. Konseptissa tämä tarkoittaa kannustamista ei-taloudelliseen runsauden synnyttämisen ja jakamisen kiertokulkuun, joka yleiskuvaltaan muistuttaa ”aaltoa”. ”Aaltomaisuuteen” vedoten konseptista käytetään nimitystä Aaltorahoitus.
Konseptin esikarsinnassa rajataan rahoitettavien projektien joukkoa valintoja esirajaavilla rahoilla eli Veeroilla. Veeroja jaetaan aaltorahoittajille jaettavaan rahamäärään nähden kaksinkertainen määrä. Jokainen saa tasasuuruisen määrän sijoitettavaksi projektiehdokkaisiin. Veeroja täsmälleen rahoitusvajettaan vastaavan määrän saanut projekti pääsee kilpailemaan täydestä rahoituksestaan jollekin päätöksentekonäyttämölle. Päätöksentekonäyttämöillä tehdään lopullinen rahoitusratkaisu epävarmojen rahan liikkeiden ja näytelmällisen juonen jännitteisessä kentässä.
Keskenään kilpailevat projektit voivat poiketa rahoitusvajeiltaan huomattavastikin toisistaan. Voittaakseen rahoituksen on projektien saavutettava täysi rahoitus. Vaillinaisia rahoituseriä ei jaeta. Yritykset ja muut yhteisöt voivat osallistua rahoitukseen rahoittamalla esim. omia projektejaan, jotka ovat saavuttaneet vain osarahoituksen Aaltorahoituksesta.
Yleisiä näkökohtia kehittää edelleen Aaltorahoitusta ovat yhteisen hyvän ilmaiseminen projektimuotoisena työnä, organisaatiorajoja ylittävän toiminnan edistäminen, yritysten yhteiskuntavastuuprojektien rahoittaminen, rahallisen vaihdon muuntaminen ajankohtaiseksi aktivismiksi, projektityön käytäntöjen ja taitojen kansallinen edistäminen, taloussuhdanteiden tasoittaminen ja ei-taloudellisen vaihdon kasvattaminen uudella rahalla.
Teoreettinen tausta konseptissa liittyy ei-talouden ja talouden erotteluun. Kun talous voidaan ymmärtää velallistavan vaihdon ja niukkuuden termein, korostuu ei-taloudellisessa vaihdossa vastalahjoihin ja -vetoihin kannustava lahjan vaihto ja runsaus. Konseptissa tämä tarkoittaa kannustamista ei-taloudelliseen runsauden synnyttämisen ja jakamisen kiertokulkuun, joka yleiskuvaltaan muistuttaa ”aaltoa”. ”Aaltomaisuuteen” vedoten konseptista käytetään nimitystä Aaltorahoitus.
Konseptin esikarsinnassa rajataan rahoitettavien projektien joukkoa valintoja esirajaavilla rahoilla eli Veeroilla. Veeroja jaetaan aaltorahoittajille jaettavaan rahamäärään nähden kaksinkertainen määrä. Jokainen saa tasasuuruisen määrän sijoitettavaksi projektiehdokkaisiin. Veeroja täsmälleen rahoitusvajettaan vastaavan määrän saanut projekti pääsee kilpailemaan täydestä rahoituksestaan jollekin päätöksentekonäyttämölle. Päätöksentekonäyttämöillä tehdään lopullinen rahoitusratkaisu epävarmojen rahan liikkeiden ja näytelmällisen juonen jännitteisessä kentässä.
Keskenään kilpailevat projektit voivat poiketa rahoitusvajeiltaan huomattavastikin toisistaan. Voittaakseen rahoituksen on projektien saavutettava täysi rahoitus. Vaillinaisia rahoituseriä ei jaeta. Yritykset ja muut yhteisöt voivat osallistua rahoitukseen rahoittamalla esim. omia projektejaan, jotka ovat saavuttaneet vain osarahoituksen Aaltorahoituksesta.
Yleisiä näkökohtia kehittää edelleen Aaltorahoitusta ovat yhteisen hyvän ilmaiseminen projektimuotoisena työnä, organisaatiorajoja ylittävän toiminnan edistäminen, yritysten yhteiskuntavastuuprojektien rahoittaminen, rahallisen vaihdon muuntaminen ajankohtaiseksi aktivismiksi, projektityön käytäntöjen ja taitojen kansallinen edistäminen, taloussuhdanteiden tasoittaminen ja ei-taloudellisen vaihdon kasvattaminen uudella rahalla.