Haja-asutusalueen jätevesihuolto Liedon kunnassa
Mäkinen, Satu (2010)
Mäkinen, Satu
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189760
Tiivistelmä
Tavoitteena on selvittää kunnan rooli haja-asutusalueen jätevesihuollossa. Tavoitteena on luoda toiminta-aluekartasta ja suunnitelmakartasta selkeät ja ottaa niiden tekemisessä huomioon haja-asutusalueen asukkaat.
Haja-asutusalueen jätevesihuoltoon vaikuttavat monet lait ja asetukset. Ajankohtaisin niistä on hajajätevesiasetus. Haja-asutusalueen jätevesiasiat on saatettava asetuksen mukaiselle tasolle vuoteen 2014 mennessä.
Liedossa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon järjestämisestä vastaa Liedon Vesi. Vesihuoltolaissa määrätään kehittämissuunnitelman laadinnasta. Sen laadinta kuuluu kunnalle ja toiminta-alueiden laadinta vesihuoltolaitokselle. Kunnan kehittämissuunnitelma ja Liedon Veden toiminta-aluekartta päivitetään keväällä 2010. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä pyritään miettimään kokonaisvaltaisesti kaikkia eri vesihuoltoon liittyvien osa-alueiden kehittämistarpeita. Toiminta-aluekarttaan lisätään siitä puuttuvat uudet sadevesilinjat, päävesijohdot, pääviemärit, sekä päivitetään uudet asemakaavoitetut alueet, jotka Liedossa muodostuvat automaattisesti toiminta-alueiksi. Toiminta-aluekartan päivityksen lisäksi tehdään uutena suunnitelmakartta, joka tulee kuvaamaan vesihuollon tilannetta vuoteen 2017 asti. Suunnitelmakarttaan määritetään uudet asemakaavoitettavat alueet, jotka ulottuvat vuoteen 2017 asti, ja verkostojen kehittämistarvealueet. Tarvealueet ovat alueita, jotka eivät ole tulossa asemakaava-alueiksi, mutta joiden on järkevää liittyä viemäriverkostoon asukkaiden toimesta vesiosuuskuntavetoisesti. Suunnitelmakartta palvelee erityisesti haja-asutusalueen asukkaita heidän valitessaan kiinteistölleen tarkoituksen mukaisinta jätevedenkäsittelylaitteistoa tai -menetelmää.
Liedossa on käytetty erilaisia toimintatapoja haja-asutusalueiden liittämiseksi kunnan viemäriverkostoon. Haja-asutusalueilla on toteutettu mallia, jossa kunta rakennuttaa jäteveden runkolinjan. Kunnan pääpainopiste on kuitenkin uusien asemakaava-alueiden vesihuolto, joten haja-asutusalueella vesihuolto tulisikin ensisijaisesti toteuttaa vesiosuuskuntavetoisesti.
Esimerkkikohteena haja-asutusalueen viemäröinnistä on Raukkalan ja Saukonojan vesiosuuskunnan muodostuminen.
Haja-asutusalueen jätevesihuoltoon vaikuttavat monet lait ja asetukset. Ajankohtaisin niistä on hajajätevesiasetus. Haja-asutusalueen jätevesiasiat on saatettava asetuksen mukaiselle tasolle vuoteen 2014 mennessä.
Liedossa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon järjestämisestä vastaa Liedon Vesi. Vesihuoltolaissa määrätään kehittämissuunnitelman laadinnasta. Sen laadinta kuuluu kunnalle ja toiminta-alueiden laadinta vesihuoltolaitokselle. Kunnan kehittämissuunnitelma ja Liedon Veden toiminta-aluekartta päivitetään keväällä 2010. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä pyritään miettimään kokonaisvaltaisesti kaikkia eri vesihuoltoon liittyvien osa-alueiden kehittämistarpeita. Toiminta-aluekarttaan lisätään siitä puuttuvat uudet sadevesilinjat, päävesijohdot, pääviemärit, sekä päivitetään uudet asemakaavoitetut alueet, jotka Liedossa muodostuvat automaattisesti toiminta-alueiksi. Toiminta-aluekartan päivityksen lisäksi tehdään uutena suunnitelmakartta, joka tulee kuvaamaan vesihuollon tilannetta vuoteen 2017 asti. Suunnitelmakarttaan määritetään uudet asemakaavoitettavat alueet, jotka ulottuvat vuoteen 2017 asti, ja verkostojen kehittämistarvealueet. Tarvealueet ovat alueita, jotka eivät ole tulossa asemakaava-alueiksi, mutta joiden on järkevää liittyä viemäriverkostoon asukkaiden toimesta vesiosuuskuntavetoisesti. Suunnitelmakartta palvelee erityisesti haja-asutusalueen asukkaita heidän valitessaan kiinteistölleen tarkoituksen mukaisinta jätevedenkäsittelylaitteistoa tai -menetelmää.
Liedossa on käytetty erilaisia toimintatapoja haja-asutusalueiden liittämiseksi kunnan viemäriverkostoon. Haja-asutusalueilla on toteutettu mallia, jossa kunta rakennuttaa jäteveden runkolinjan. Kunnan pääpainopiste on kuitenkin uusien asemakaava-alueiden vesihuolto, joten haja-asutusalueella vesihuolto tulisikin ensisijaisesti toteuttaa vesiosuuskuntavetoisesti.
Esimerkkikohteena haja-asutusalueen viemäröinnistä on Raukkalan ja Saukonojan vesiosuuskunnan muodostuminen.