Sairaankuljettajien tiedot ja käsitykset kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä
Hirsimäki, Johanna; Hentula, Jenni (2010)
Hirsimäki, Johanna
Hentula, Jenni
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004287157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004287157
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaankuljettajien tietoja ja käsityksiä kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä. Lisäksi selvitettiin sairaankuljettajien käsityksiä lisäkoulutuksen tarpeesta. Tähän opinnäytetyöhön liittyvä kysely toteutettiin Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman yksikössä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen tätä varten laadittua strukturoitua kyselylomaketta. Aineisto kerättiin helmikuun 2010 aikana ja analysoitiin SPSS for Windows 17.0- ohjelmalla. Kohderyhmänä oli koko Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman yksikön sairaankuljetuksessa työskentelevä henkilökunta. Lomakkeita jaettiin 47 kappaletta ja tutkimukseen osallistui 29 vastaajaa (62 %). Lomake sisälsi 38 muuttujaa, joiden avulla kartoitettiin: 1) Mitä sairaankuljettajat tietävät kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä? 2) Minkälaisia käsityksiä sairaankuljettajilla on omasta toiminnastaan kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat käsien desinfioinnin toteutumiseen ja 4) mitkä ovat sairaankuljettajien käsitykset lisäkoulutuksen tarpeesta?
Sairaankuljettajien tiedot kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä olivat hyvät. Eniten puutteita oli sairaankuljettajien omassa toiminnassa. Käsihygienia toteutui osittain huonosti ja käsihuuhdetta ei käytetty tilanteissa, joissa se olisi ollut tarpeellista. Sairaankuljettajat arvioivat huolimattomuuden ja kiireen vaikuttavan eniten käsien desinfioinnin toteutumiseen. Suojakäsineiden käyttö hallittiin hyvin, mutta muiden suojainten käytössä oli havaittavissa puutteita.
Sairaankuljettajat kokivat pääosin tietonsa riittäviksi kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä. Osa sairaankuljettajista koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa työpaikkakoulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen oltiin tyytyväisempiä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen tätä varten laadittua strukturoitua kyselylomaketta. Aineisto kerättiin helmikuun 2010 aikana ja analysoitiin SPSS for Windows 17.0- ohjelmalla. Kohderyhmänä oli koko Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman yksikön sairaankuljetuksessa työskentelevä henkilökunta. Lomakkeita jaettiin 47 kappaletta ja tutkimukseen osallistui 29 vastaajaa (62 %). Lomake sisälsi 38 muuttujaa, joiden avulla kartoitettiin: 1) Mitä sairaankuljettajat tietävät kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä? 2) Minkälaisia käsityksiä sairaankuljettajilla on omasta toiminnastaan kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat käsien desinfioinnin toteutumiseen ja 4) mitkä ovat sairaankuljettajien käsitykset lisäkoulutuksen tarpeesta?
Sairaankuljettajien tiedot kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä olivat hyvät. Eniten puutteita oli sairaankuljettajien omassa toiminnassa. Käsihygienia toteutui osittain huonosti ja käsihuuhdetta ei käytetty tilanteissa, joissa se olisi ollut tarpeellista. Sairaankuljettajat arvioivat huolimattomuuden ja kiireen vaikuttavan eniten käsien desinfioinnin toteutumiseen. Suojakäsineiden käyttö hallittiin hyvin, mutta muiden suojainten käytössä oli havaittavissa puutteita.
Sairaankuljettajat kokivat pääosin tietonsa riittäviksi kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä. Osa sairaankuljettajista koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa työpaikkakoulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen oltiin tyytyväisempiä.