Syitä metsänhoitoyhdistyksestä eroamiseen ja ideoita toiminnan kehittämiseksi
Vainio, Ari (2010)
Vainio, Ari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057916
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin kyselytutkimuksena, joka käsitteli Metsänhoitoyhdistys Metsosta eronneiden henkilöiden eroamisen syitä. Metsänhoitoyhdistys Metso toimii Keuruun, Multian, Petäjäveden, Pylkönmäen ja Saarijärven alueilla. Näissä kaikissa pitäjissä on yhteensä 4900 metsänomistajaa, joista 123 oli eronnut jäsenyydestä. Tutkimuksesta jätettiin pois metsäyhtiöt, seurakunnat, kaupungit ja osa kuolinpesistä. Kirjeet lähetettiin 79 henkilölle ja kaikille myös soitettiin. Vastauksia saatiin 65 kappaletta eli vastausprosentiksi muodostui 82.
Yleisin syy metsänhoitoyhdistyksestä eroamiseen oli se, että palvelun laatu ei vastannut metsänomistajien odotuksia. Palvelun hinta oli myös yksi suurimmista syistä eroamiseen. Varsin moni metsänhoitoyhdistyksestä eronnut metsänomistaja hoitaa edunvalvonnan itse ja vastaa myös hoitotoimenpiteistä itse. Tämä selittyy sillä, että eronneilla oli varsin hyvä metsällinen tieto ja kokemus. Esimerkiksi metsäalan ammattilaisia oli vastaajista 31 %. Metsänhoitoyhdistysten toiminta oli hyvin metsänomistajien tiedossa ja henkilökunta tunnettiin myös hyvin.
Työn tavoitteena oli selvittää lisäksi metsänhoitoyhdistyksen toimintaa kehittäviä asioita. Eroamisen syitä kysyttäessä selvisi pääasiassa sellaisia asioita, joita tulisi välttää oltaessa yhteydessä metsänomistajien kanssa. Esimerkiksi luvatut asiat tulisi hoitaa. Tällaisissa tapauksissa jotkut metsänomistajat olivat hermostuneet ja vaihtaneet palvelun tarjoajaa.
Yleisin syy metsänhoitoyhdistyksestä eroamiseen oli se, että palvelun laatu ei vastannut metsänomistajien odotuksia. Palvelun hinta oli myös yksi suurimmista syistä eroamiseen. Varsin moni metsänhoitoyhdistyksestä eronnut metsänomistaja hoitaa edunvalvonnan itse ja vastaa myös hoitotoimenpiteistä itse. Tämä selittyy sillä, että eronneilla oli varsin hyvä metsällinen tieto ja kokemus. Esimerkiksi metsäalan ammattilaisia oli vastaajista 31 %. Metsänhoitoyhdistysten toiminta oli hyvin metsänomistajien tiedossa ja henkilökunta tunnettiin myös hyvin.
Työn tavoitteena oli selvittää lisäksi metsänhoitoyhdistyksen toimintaa kehittäviä asioita. Eroamisen syitä kysyttäessä selvisi pääasiassa sellaisia asioita, joita tulisi välttää oltaessa yhteydessä metsänomistajien kanssa. Esimerkiksi luvatut asiat tulisi hoitaa. Tällaisissa tapauksissa jotkut metsänomistajat olivat hermostuneet ja vaihtaneet palvelun tarjoajaa.