Value Formation Actualizes in a Customer's World: Foresight Information and Strategic Foresight Tools in Digital Service
Ahrio, Eija (2017)
Ahrio, Eija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615815
Tiivistelmä
Suomen hyvinvointiyhteiskunnalle on erittäin tärkeää, että pienyritykset menestyvät, koska ne työllistävät ja maksavat veronsa Suomessa — kun taas suuryritykset todennäköisemmin siirtävät töitä ulkomaille — ja koska viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pienyrityksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka pienyritysten päätöksentekijöitä voisi auttaa lisäämään ymmärrystä käynnissä olevista muutosilmiöistä sekä kehittämään yritystään, jotta se menestyisi tulevina vuosina kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa, jossa kokonaiset toimialat voivat hävitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten suomalaiset pienyritykset suunnittelevat tulevaisuuttaan sekä millainen tulevaisuusinformaatio ja -palvelu auttaisi heitä paremmin valmistautumaan tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin. Lisäksi tavoitteena oli palvelumuotoiluprosessin avulla suunnitella konsepti pienyritysasiakkaille tulevaisuustietoa tarjoavasta digitaalisesta palvelusta, jonka hyödyntäminen auttaa asiakasta menestymään tulevaisuudessa, mikä puolestaan vaikuttaa palveluntarjoajan menestymiseen.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta perustui kahteen teoriaan: ennakointiin sekä palvelu-markkinointiin ja -johtamiseen. Ennakointi pyrkii tunnistamaan tulevaisuuden kehityskulkuja yleisellä tasolla, kun taas strateginen ennakointi liittyy nimenomaan tietyn yrityksen strategi-aan. Asiakaskeskeinen liiketoimintalogiikka tarkoittaa, että palveluntuottajan tehtävä on tukea asiakkaan arvonmuodostusta ja sen keskiössä tulisi olla se, miten asiakas hyödyntää palvelua saavuttaakseen omat tavoitteensa.
Opinnäytetyössä käytettiin Double Diamond -palvelumuotoiluprosessia. Tutkimusvaiheessa toteutettiin kirjallisuuskatsausta sekä teema- ja asiantuntijahaastatteluja. Määrittelyvaiheessa kvalitatiivinen data analysoitiin käyttäen kahta menetelmää: teemoittelua ja tyypittelyä. Analysoinnin tuloksena syntyneet tutkimushavainnot, käyttäjäpersoonat ja suunnitteluajurit ohjasivat palvelukonseptin muotoilua kehitysvaiheessa, jossa prototyyppiä ja asiakasarviointia käytettiin palvelukonseptin tarkentamiseen ja viimeistelyyn.
Teemahaastattelujen tärkein havainto oli, että tulevaisuuteen liittyvän informaation tarjoaminen asiakkaille ei riitä yrityksen kehittämiseksi, mikäli päätöksentekijät eivät osaa muuntaa sitä kehityssuunnitelmiksi. Johtopäätöksenä tästä oli, että strategiset työkalut ovat yhtä tärkeä osa palvelua kuin tulevaisuusinformaatio. Suunniteltu palvelu tarjoaa yrityksille tietoa, työkaluja sekä turvallisen digitaalisen säilytyspaikan tulevaisuuden kehityssuunnitelmille.
Opinnäytetyö voi tarjota laajaa käytännöllistä ja taloudellista arvoa pienyritysten päätöksentekijöille, palvelutarjoajalle ja jopa suomalaiselle yhteiskunnalle. Suunniteltu palvelu tuottaa merkittävää arvoa käyttäjilleen, mikäli he hyödyntävät sen tulevaisuusorientoitunutta informaatiota ja strategisia työkaluja kehittääkseen yritystään menestyväksi ja kasvavaksi. Opinnäytetyö popularisoi molempien tieteenalojen akateemista tutkimusta käytännölliseksi ja helppokäyttöiseksi digitaaliseksi palveluksi.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta perustui kahteen teoriaan: ennakointiin sekä palvelu-markkinointiin ja -johtamiseen. Ennakointi pyrkii tunnistamaan tulevaisuuden kehityskulkuja yleisellä tasolla, kun taas strateginen ennakointi liittyy nimenomaan tietyn yrityksen strategi-aan. Asiakaskeskeinen liiketoimintalogiikka tarkoittaa, että palveluntuottajan tehtävä on tukea asiakkaan arvonmuodostusta ja sen keskiössä tulisi olla se, miten asiakas hyödyntää palvelua saavuttaakseen omat tavoitteensa.
Opinnäytetyössä käytettiin Double Diamond -palvelumuotoiluprosessia. Tutkimusvaiheessa toteutettiin kirjallisuuskatsausta sekä teema- ja asiantuntijahaastatteluja. Määrittelyvaiheessa kvalitatiivinen data analysoitiin käyttäen kahta menetelmää: teemoittelua ja tyypittelyä. Analysoinnin tuloksena syntyneet tutkimushavainnot, käyttäjäpersoonat ja suunnitteluajurit ohjasivat palvelukonseptin muotoilua kehitysvaiheessa, jossa prototyyppiä ja asiakasarviointia käytettiin palvelukonseptin tarkentamiseen ja viimeistelyyn.
Teemahaastattelujen tärkein havainto oli, että tulevaisuuteen liittyvän informaation tarjoaminen asiakkaille ei riitä yrityksen kehittämiseksi, mikäli päätöksentekijät eivät osaa muuntaa sitä kehityssuunnitelmiksi. Johtopäätöksenä tästä oli, että strategiset työkalut ovat yhtä tärkeä osa palvelua kuin tulevaisuusinformaatio. Suunniteltu palvelu tarjoaa yrityksille tietoa, työkaluja sekä turvallisen digitaalisen säilytyspaikan tulevaisuuden kehityssuunnitelmille.
Opinnäytetyö voi tarjota laajaa käytännöllistä ja taloudellista arvoa pienyritysten päätöksentekijöille, palvelutarjoajalle ja jopa suomalaiselle yhteiskunnalle. Suunniteltu palvelu tuottaa merkittävää arvoa käyttäjilleen, mikäli he hyödyntävät sen tulevaisuusorientoitunutta informaatiota ja strategisia työkaluja kehittääkseen yritystään menestyväksi ja kasvavaksi. Opinnäytetyö popularisoi molempien tieteenalojen akateemista tutkimusta käytännölliseksi ja helppokäyttöiseksi digitaaliseksi palveluksi.