Hoivakodin asukkaiden voimavarojen kartoittaminen ja hyödyntäminen : Menetelmänä voimavara-aurinko
Koivuniemi, Maria (2017)
Koivuniemi, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615805
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko hoivakodin asukkaiden voimavarat mahdollista saada näkyviksi ja hyödynnettäviksi. Lisäksi tavoitteena oli selvittää millaisena hoivakodin työntekijät pitävät voimavarojen kartoittamista ja miten kartoitettuja voimavaroja on hoivakodin arjessa hyödynnetty.
Tutkimukseni toteutin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa hoivakodissa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ikääntyneille ja muistisairaille, sekä lyhytaikaista asumispalvelua sitä tarvitseville.
Tutkimusaineistoni koostuu hoivakodin hoitohenkilökunnan teemahaastatteluista, joita tein kullekin hoitajalle kaksi eli yhteensä 14 haastattelua. Ensimmäiset haastattelut toteutin ennen voimavarakartoitusten tekemistä ja seuraavat noin kaksi kuukautta niiden tekemisen jälkeen. Voimavarakartoituksissa hyödynnettiin voimavara-aurinkoa, joka perustuu ratkaisukeskeisen itsensä kehittämisen menetelmään. Voimavarakartoitukset tekivät hoitajat yhdessä omahoidettavan asukkaansa ja osan kohdalla myös asukkaan omaisen kanssa.
Tutkimukseni tein laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Teemahaastatteluista saamani aineistoin analysoin tekemällä sisällönanalyysia. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että voimavarat voidaan saada hyvin näkyväksi hoitajien, asukkaiden ja omaisten välisessä yhteistyössä. Voimavara-aurinkomenetelmällä on mahdollista saada voimavaroja niiden kaikilta osa-alueilta (fyysinen, psyykkinen, henkinen, sosiaalinen, kollektiivinen, mielekäs ja merkityksellinen toiminta ja ympäristö) hyvin esille ja sitä kautta niitä voi myös käytännössä hyödyntää. Voimavaroja hoivakodin työntekijät olivat hyödyntäneet kohdentamalla jo olemassa olevaa viriketoimintaa paremmin, lisäämällä yksilöllisyyden paremmin huomioivaa toimintaa ja käyttämällä niitä kes- kustelujen tukena. Hoivakodin työntekijät pitivät voimavarojen kartoittamista erittäin tärkeänä, koska sen avulla pystytään toteuttamaan eettistä vanhustyötä, vastaamaan asukkaiden tarpeisiin ja hoitajien näkökulmasta lisäämään asukkaiden elämäntarkoituksellisuuden kokemusta. Voimavaroja kartoittamalla hoitotyössä pystyttiin paremmin huomioimaan myös asukkaiden persoonallisuus ja yksilöllisyys.
Tutkimukseni toteutin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa hoivakodissa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ikääntyneille ja muistisairaille, sekä lyhytaikaista asumispalvelua sitä tarvitseville.
Tutkimusaineistoni koostuu hoivakodin hoitohenkilökunnan teemahaastatteluista, joita tein kullekin hoitajalle kaksi eli yhteensä 14 haastattelua. Ensimmäiset haastattelut toteutin ennen voimavarakartoitusten tekemistä ja seuraavat noin kaksi kuukautta niiden tekemisen jälkeen. Voimavarakartoituksissa hyödynnettiin voimavara-aurinkoa, joka perustuu ratkaisukeskeisen itsensä kehittämisen menetelmään. Voimavarakartoitukset tekivät hoitajat yhdessä omahoidettavan asukkaansa ja osan kohdalla myös asukkaan omaisen kanssa.
Tutkimukseni tein laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Teemahaastatteluista saamani aineistoin analysoin tekemällä sisällönanalyysia. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että voimavarat voidaan saada hyvin näkyväksi hoitajien, asukkaiden ja omaisten välisessä yhteistyössä. Voimavara-aurinkomenetelmällä on mahdollista saada voimavaroja niiden kaikilta osa-alueilta (fyysinen, psyykkinen, henkinen, sosiaalinen, kollektiivinen, mielekäs ja merkityksellinen toiminta ja ympäristö) hyvin esille ja sitä kautta niitä voi myös käytännössä hyödyntää. Voimavaroja hoivakodin työntekijät olivat hyödyntäneet kohdentamalla jo olemassa olevaa viriketoimintaa paremmin, lisäämällä yksilöllisyyden paremmin huomioivaa toimintaa ja käyttämällä niitä kes- kustelujen tukena. Hoivakodin työntekijät pitivät voimavarojen kartoittamista erittäin tärkeänä, koska sen avulla pystytään toteuttamaan eettistä vanhustyötä, vastaamaan asukkaiden tarpeisiin ja hoitajien näkökulmasta lisäämään asukkaiden elämäntarkoituksellisuuden kokemusta. Voimavaroja kartoittamalla hoitotyössä pystyttiin paremmin huomioimaan myös asukkaiden persoonallisuus ja yksilöllisyys.