Miten saada nuoren näkemys ja ääni kuuluvaksi hänen sitoutumisessaan itsehoitoon ja hoitoon?
Styrman, Pilvi (2017)
Styrman, Pilvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515744
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää olemassa olevan tutkitun tiedon avulla kirjallisuuskatsausta käyttäen, miten saada nuoren näkemys ja ääni kuuluvaksi hänen sitoutumisessaan itsehoitoon ja hoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tietopohja tulevaisuudessa kehitettävälle sähköiselle kyselylomakkeelle ja nuorten sähköisten palveluiden kehittämiselle. Opinnäytetyössä tutkittavan ilmiön näkökulmana oli käsite sitoutuminen, sekä nuoret siirtymänä teini-iästä aikuisuuteen ja nuorten oma näkemys. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa. Opinnäytetyö on osa DeDiWe-hanketta. Opinnäytetyö vastaa tutkimuskysymyksiin: mitkä tekijä edistävät nuoren sitoutumista itsehoitoon ja hoitoon ja mitkä tekijät edistävät nuoren äänen ja näkemyksen kuuluvaksi saamista hänen sitoutumisessaan itsehoitoon ja hoitoon?
Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin keskeiset käsitteet. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa toteutettiin järjestelmällistä tiedonhakua. Tutkimusten analysointimenetelmänä käytettiin laadullisiin tutkimuksiin soveltuvaa kuvailevaa luokittelua.
Keskeisenä tuloksena opinnäytetyön 1. tutkimuskysymykseen muodostui vastaukseksi kolme pääkategoriaa, jotka olivat tuki, palvelut ja hoito sekä sairaus. Opinnäytetyön 2. tutkimuskysymykseen muodostui vastaukseksi kolme pääkategoriaa, jotka olivat terveydenhuoltohenkilöstö, ohjaus ja vanhemmat. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus vastasi asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Menetelmän avulla oli mahdollista lisätä tietoutta nuorten sitoutumisesta ja nuorten äänen ja näkemyksen kuuluvaksi saamisesta.
Johtopäätöksenä voitiin esittää, että nuoren sitoutumisessa itsehoitoon ja hoitoon myötävaikuttavat sosiaalinen tuki, yksilölliset palvelut ja hoito sekä sairauden ymmärtäminen. Nuoren äänen ja näkemyksen kuuluvaksi saamisessa myötävaikuttavat terveydenhuoltohenkilöstön hyvä suhde nuoreen, selkeä ja tarpeiden mukainen ohjaus sekä nuoren kyvykkyyteen uskovat vanhemmat.
Kehittämisehdotuksena esiin nousi siirtymävaiheen mallin luominen hoitoyksiköiden väliseen yhteistyöhön nuorten siirtymävaiheen toteuttamiseen, joka olisi sovellettavissa käyttöön erikoisalasta huolimatta. Kehittää voisi myös nuorten aikuisten hoitoyksikkö -ajatusta eteenpäin sekä kehittää menetelmiä terveydenhuollon ja koulujen yhteistyön lisäämiseksi. Hoitoyksiköiden tiedon lisääminen nuoruuteen liittyvistä ominaispiirteistä ja nuorten tavoista toimia voisi tukea nuorten kanssa työskentelyä nimenomaan nuorten siirtymävaiheessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin keskeiset käsitteet. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa toteutettiin järjestelmällistä tiedonhakua. Tutkimusten analysointimenetelmänä käytettiin laadullisiin tutkimuksiin soveltuvaa kuvailevaa luokittelua.
Keskeisenä tuloksena opinnäytetyön 1. tutkimuskysymykseen muodostui vastaukseksi kolme pääkategoriaa, jotka olivat tuki, palvelut ja hoito sekä sairaus. Opinnäytetyön 2. tutkimuskysymykseen muodostui vastaukseksi kolme pääkategoriaa, jotka olivat terveydenhuoltohenkilöstö, ohjaus ja vanhemmat. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus vastasi asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Menetelmän avulla oli mahdollista lisätä tietoutta nuorten sitoutumisesta ja nuorten äänen ja näkemyksen kuuluvaksi saamisesta.
Johtopäätöksenä voitiin esittää, että nuoren sitoutumisessa itsehoitoon ja hoitoon myötävaikuttavat sosiaalinen tuki, yksilölliset palvelut ja hoito sekä sairauden ymmärtäminen. Nuoren äänen ja näkemyksen kuuluvaksi saamisessa myötävaikuttavat terveydenhuoltohenkilöstön hyvä suhde nuoreen, selkeä ja tarpeiden mukainen ohjaus sekä nuoren kyvykkyyteen uskovat vanhemmat.
Kehittämisehdotuksena esiin nousi siirtymävaiheen mallin luominen hoitoyksiköiden väliseen yhteistyöhön nuorten siirtymävaiheen toteuttamiseen, joka olisi sovellettavissa käyttöön erikoisalasta huolimatta. Kehittää voisi myös nuorten aikuisten hoitoyksikkö -ajatusta eteenpäin sekä kehittää menetelmiä terveydenhuollon ja koulujen yhteistyön lisäämiseksi. Hoitoyksiköiden tiedon lisääminen nuoruuteen liittyvistä ominaispiirteistä ja nuorten tavoista toimia voisi tukea nuorten kanssa työskentelyä nimenomaan nuorten siirtymävaiheessa.