Lasten luontosuhteen tukeminen kokemuksellisen oppimisen menetelmin
Immonen, Iiris; Kuusisto, Heini; Salminen, Anette (2017)
Immonen, Iiris
Kuusisto, Heini
Salminen, Anette
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091114986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091114986
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tukea lasten luontosuhdetta kokemuksellisen oppimisen menetelmin varhaiskasvatuksessa. Teoriapohjana käytetään erityisesti luontosuhteeseen, kokemukselliseen oppimiseen, varhaiskasvatukseen, kestävään kehitykseen ja luonnonmateriaaleihin liittyviä teemoja. Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja työskentely projektinomaista.
Valitsimme menetelmäksi toiminnallisen opinnäytetyön, koska mielestämme toiminta sopii erittäin hyvin lähtökohdaksi pienten lasten luontosuhteen tukemiselle. Toteutimme kaiken kaikkiaan kolmetoista toiminnallista tuokiota 3–5-vuotiaiden ryhmässä helsinkiläisessä päiväkodissa. Tuokiot toteutettiin pääosin metsässä ja niiden aikana harjoiteltiin aistien hyödyntämistä, luonnossa liikkumista, karkea- ja hienomotoristen taitojen käyttämistä sekä luonnonmateriaalien tunnistamista ja hyödyntämistä. Tuokioiden toisiinsa liittämiseksi ja johdonmukaisen kokonaisuuden luomiseksi valitsimme tunnushahmoksi metsänpeikon, joka johdatteli toimintaa kerrasta toiseen. Hahmon avulla pystyimme ylläpitämään lasten mielikuvituksen käyttöä sekä tukemaan sen kehittymistä ja lisäksi rakentamaan tuokioista eheän kokonaisuuden.
Opinnäytetyömme tuotoksena on päiväkodin metsässä järjestetyt toiminnalliset tuokiot ja tämä kirjallinen raportti. Prosessi eteni toivotulla tavalla. Voimme päätellä saadun palautteen ja havainnoinnin perusteella, että lapset olivat tyytyväisiä tuokioihin ja niiden sisältöön, mikä näkyi muun muassa heidän innostuneisuudestaan. On vaikea arvioida lasten luontosuhteen tukemisen onnistumista, koska luontosuhde rakentuu pitkällä aikavälillä lapsuudesta alkaen. Tuokioista saatu palaute ja havainnot antoivat tukea sille, että pedagogisella toiminnalla olemme pystyneet syventämään ja ylläpitämään lasten luontosuhdetta. Osatavoitteiden, kuten yhdessä tekemisen, luonnonmateriaaleilla työskentelyn sekä motoriikan ja aistien käytön tukemisen arvioimme toteutuneen onnistuneesti.
Lapset saivat harjoitella monipuolisesti uusia aihealueita ja ympäristökasvatuksellinen orientaatio toteutui toivotusti. Saadun palautteen perusteella lapset ja päiväkodin henkilökunta olivat hyvin tyytyväisiä toteutettuun toimintaan. Henkilökunta kertoi saaneensa uusia käytännönläheisiä ideoita työhönsä ja lapsilta sekä aikuisilta saatu palaute oli positiivista.
Valitsimme menetelmäksi toiminnallisen opinnäytetyön, koska mielestämme toiminta sopii erittäin hyvin lähtökohdaksi pienten lasten luontosuhteen tukemiselle. Toteutimme kaiken kaikkiaan kolmetoista toiminnallista tuokiota 3–5-vuotiaiden ryhmässä helsinkiläisessä päiväkodissa. Tuokiot toteutettiin pääosin metsässä ja niiden aikana harjoiteltiin aistien hyödyntämistä, luonnossa liikkumista, karkea- ja hienomotoristen taitojen käyttämistä sekä luonnonmateriaalien tunnistamista ja hyödyntämistä. Tuokioiden toisiinsa liittämiseksi ja johdonmukaisen kokonaisuuden luomiseksi valitsimme tunnushahmoksi metsänpeikon, joka johdatteli toimintaa kerrasta toiseen. Hahmon avulla pystyimme ylläpitämään lasten mielikuvituksen käyttöä sekä tukemaan sen kehittymistä ja lisäksi rakentamaan tuokioista eheän kokonaisuuden.
Opinnäytetyömme tuotoksena on päiväkodin metsässä järjestetyt toiminnalliset tuokiot ja tämä kirjallinen raportti. Prosessi eteni toivotulla tavalla. Voimme päätellä saadun palautteen ja havainnoinnin perusteella, että lapset olivat tyytyväisiä tuokioihin ja niiden sisältöön, mikä näkyi muun muassa heidän innostuneisuudestaan. On vaikea arvioida lasten luontosuhteen tukemisen onnistumista, koska luontosuhde rakentuu pitkällä aikavälillä lapsuudesta alkaen. Tuokioista saatu palaute ja havainnot antoivat tukea sille, että pedagogisella toiminnalla olemme pystyneet syventämään ja ylläpitämään lasten luontosuhdetta. Osatavoitteiden, kuten yhdessä tekemisen, luonnonmateriaaleilla työskentelyn sekä motoriikan ja aistien käytön tukemisen arvioimme toteutuneen onnistuneesti.
Lapset saivat harjoitella monipuolisesti uusia aihealueita ja ympäristökasvatuksellinen orientaatio toteutui toivotusti. Saadun palautteen perusteella lapset ja päiväkodin henkilökunta olivat hyvin tyytyväisiä toteutettuun toimintaan. Henkilökunta kertoi saaneensa uusia käytännönläheisiä ideoita työhönsä ja lapsilta sekä aikuisilta saatu palaute oli positiivista.