Ensihoito vuonna 2030 : Ensihoidon asiantuntijoiden näkemys ensihoitopalvelun järjestämisestä ja rahoitusmallista tulevaisuuden ihannetilanteessa
Pyhäluoto, Riikka (2017)
Pyhäluoto, Riikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081514368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081514368
Tiivistelmä
Viimeisen 40 vuoden aikana ensihoitopalvelu ja sen rakenne ovat kehittyneet merkittävästi. Kuntien järjestämästä sairaankuljetuksesta on tullut sairaanhoitopiirien organisoima ensihoitopalvelu, jonka tavoitteena on potilaan tilan arvioiminen, hoitaminen sekä oikean hoitopaikan valinta. Ensihoitopalveluiden kehittämisen lähtökohtana ja tavoitteena on ollut saattaa palvelut laadukkaiksi, tasapuolisiksi sekä saatavuudeltaan samanlaiseksi samanlaisilla alueilla. Kehittämisestä huolimatta ensihoitopalvelun järjestämistavoissa, ensihoidon saatavuudessa sekä yhdenvertaisuudessa on yhä huomattavia eroja sairaanhoitopiirien välillä.
Ensihoidon rahoitusmalli on niin kutsuttu kolmikanavainen rahoitusmalli. Mallissa kunnat ja kuntayhtymät maksavat ensihoitopalvelusta palveluntuottajalle niin kutsuttua valmiuskorvausta, kansaneläkelaitos maksaa palveluntuottajalle kuljetustapahtumasta sairausvakuutuslain perusteella kilometriperusteisia kuljetuskorvauksia ja ensihoidonpotilaat maksavat kuljetuksesta omavastuuosuuden. Rahoitusmalli ei tue ensihoitopalvelua kokonaisuutena eikä huomioi potilaan saamaa hoitoa, hoidon laatua tai kohteessa mahdollisesti olevia muita ensihoidon yksiköitä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensihoidon asiantuntijoiden näkemys siitä, miten ensihoitopalvelu tulevaisuudessa järjestetään sekä siitä kuinka ensihoidon kustannukset tulevaisuudessa jaetaan. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda tulevaisuuden ihannetilannetta kuvaava malli toimivasta, tasapuolisesta ja kustannustehokkaasta tavasta järjestää ensihoitopalvelut. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-menetelmää ja tutkimus suoritettiin kahdella tutkimuskierroksella.
Keskeisimpien tutkimustulosten mukaan ensihoitopalvelu toimii tulevaisuuden ihannetilanteessa samoilla perusperiaatteilla ja säädöksillä koko maassa. Ensihoito nähtiin osana terveydenhuollon ja päivystyspalveluiden prosessia. Ensihoidon rahoitusmalli on tulevaisuuden ihannetilanteessa yksikanavainen ja perustuu valmiuden ylläpidon lisäksi ensihoidon laatuun.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisen ensihoitopalvelun että koko valtakunnallisen ensihoitopalvelun kehittämisessä. Toimiva ensihoitopalvelu vähentää päivystysalueiden potilasruuhkaa, ohjaten potilaat tarkoituksenmukaisin hoitopaikkoihin, lisäten siten kustannustehokkuutta myös muualla terveydenhuollossa.
Ensihoidon rahoitusmalli on niin kutsuttu kolmikanavainen rahoitusmalli. Mallissa kunnat ja kuntayhtymät maksavat ensihoitopalvelusta palveluntuottajalle niin kutsuttua valmiuskorvausta, kansaneläkelaitos maksaa palveluntuottajalle kuljetustapahtumasta sairausvakuutuslain perusteella kilometriperusteisia kuljetuskorvauksia ja ensihoidonpotilaat maksavat kuljetuksesta omavastuuosuuden. Rahoitusmalli ei tue ensihoitopalvelua kokonaisuutena eikä huomioi potilaan saamaa hoitoa, hoidon laatua tai kohteessa mahdollisesti olevia muita ensihoidon yksiköitä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensihoidon asiantuntijoiden näkemys siitä, miten ensihoitopalvelu tulevaisuudessa järjestetään sekä siitä kuinka ensihoidon kustannukset tulevaisuudessa jaetaan. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda tulevaisuuden ihannetilannetta kuvaava malli toimivasta, tasapuolisesta ja kustannustehokkaasta tavasta järjestää ensihoitopalvelut. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-menetelmää ja tutkimus suoritettiin kahdella tutkimuskierroksella.
Keskeisimpien tutkimustulosten mukaan ensihoitopalvelu toimii tulevaisuuden ihannetilanteessa samoilla perusperiaatteilla ja säädöksillä koko maassa. Ensihoito nähtiin osana terveydenhuollon ja päivystyspalveluiden prosessia. Ensihoidon rahoitusmalli on tulevaisuuden ihannetilanteessa yksikanavainen ja perustuu valmiuden ylläpidon lisäksi ensihoidon laatuun.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisen ensihoitopalvelun että koko valtakunnallisen ensihoitopalvelun kehittämisessä. Toimiva ensihoitopalvelu vähentää päivystysalueiden potilasruuhkaa, ohjaten potilaat tarkoituksenmukaisin hoitopaikkoihin, lisäten siten kustannustehokkuutta myös muualla terveydenhuollossa.