Kotihoidon videoviestintäratkaisun hyväksyttävyyden arviointi
Suonpää, Markus (2017)
Suonpää, Markus
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081614378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081614378
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa on muita toimialoja enemmän ollut vaikeuksia tietoteknisten palveluiden, järjestelmien ja ohjelmistojen integroimisessa. Asiaa on tutkittu monissa eri tutkimuksissa ja yksitelittäistä syytä hankkeiden epäonnistumisille ei ole löydetty. Hyväksyttävyydellä on huomattu olevan merkittävä rooli onnistuneissa hankkeissa mutta tähän vaikuttavat monet asiat hankkeen toteutuksen tasosta aina sitä käyttävien henkilöiden henkilökohtaisiin mielipiteisiin asti.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimiva tietotekniikan yritys aloitti vuoden 2016 keväällä yhdessä Rauman kaupungin kanssa hankkeen, jossa yritettiin tuoda videoviestintäpalvelua kotihoidon käyttöön. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa kotihoidon toimintaa vähentämällä fyysisten käyntien määrää ja samalla keventää hoitajien työtaakkaa. Hankkeen edetessä kävi selväksi, että tavoitteiseen ei olla pääsemässä, jolloin tarve tutkimuksen tekemiselle kasvoi.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joiden aikana haastateltiin erikseen hoitohenkilökuntaa ja asiakkaita omaistensa kanssa. Tarkoituksena oli tutkia kahden eri ryhmän mielipiteitä hankkeesta ja palvelun hyödyllisyydestä sekä arvioida hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluiden tuloksista kävi ilmi, että molempien ryhmien palvelun hyväksyttävyyteen vaikuttivat merkittävimmin palvelun käytössä havaitut yhteysongelmat. Yhtäläisiä piirteitä löytyi myös hankkeen toteutuksesta ja suunnittelusta.
Hoitohenkilökunnan muita merkittäviä haasteita olivat väärä asiakaskunta, puutteelliset resurssit palvelun toteuttamiselle sekä huono johdon ja palvelua tarjoavan yrityksen tuki. Asiakkaiden ja omaisten muita syitä palvelun vähäiselle käytölle olivat fysiologiset tekijät ja tarvittavan hoidon laatu.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että terveydenhuollon organisaatioiden tietoteknisten järjestelmien hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni selkeä ero asiakas- ja hoitopuolen tarpeista ja samalla hyväksyttävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulevaisuudessa on tarkemmin määriteltävä sopivat käyttäjä- ja asiakasryhmät vastaaville palveluille. Lisäksi palveluiden käyttöönoton suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on huomioitava hoito-organisaation tarpeet ja edellytykset hankkeen toteuttamiselle.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimiva tietotekniikan yritys aloitti vuoden 2016 keväällä yhdessä Rauman kaupungin kanssa hankkeen, jossa yritettiin tuoda videoviestintäpalvelua kotihoidon käyttöön. Hankkeen tarkoituksena oli tehostaa kotihoidon toimintaa vähentämällä fyysisten käyntien määrää ja samalla keventää hoitajien työtaakkaa. Hankkeen edetessä kävi selväksi, että tavoitteiseen ei olla pääsemässä, jolloin tarve tutkimuksen tekemiselle kasvoi.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joiden aikana haastateltiin erikseen hoitohenkilökuntaa ja asiakkaita omaistensa kanssa. Tarkoituksena oli tutkia kahden eri ryhmän mielipiteitä hankkeesta ja palvelun hyödyllisyydestä sekä arvioida hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluiden tuloksista kävi ilmi, että molempien ryhmien palvelun hyväksyttävyyteen vaikuttivat merkittävimmin palvelun käytössä havaitut yhteysongelmat. Yhtäläisiä piirteitä löytyi myös hankkeen toteutuksesta ja suunnittelusta.
Hoitohenkilökunnan muita merkittäviä haasteita olivat väärä asiakaskunta, puutteelliset resurssit palvelun toteuttamiselle sekä huono johdon ja palvelua tarjoavan yrityksen tuki. Asiakkaiden ja omaisten muita syitä palvelun vähäiselle käytölle olivat fysiologiset tekijät ja tarvittavan hoidon laatu.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että terveydenhuollon organisaatioiden tietoteknisten järjestelmien hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni selkeä ero asiakas- ja hoitopuolen tarpeista ja samalla hyväksyttävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulevaisuudessa on tarkemmin määriteltävä sopivat käyttäjä- ja asiakasryhmät vastaaville palveluille. Lisäksi palveluiden käyttöönoton suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on huomioitava hoito-organisaation tarpeet ja edellytykset hankkeen toteuttamiselle.