Rovaniemen alueen hevostalouden sivuvirrat : Hevosenlannan hyödyntäminen
Ylitalo, Päivi (2017)
Ylitalo, Päivi
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061613723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061613723
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kiertotalouden mahdollisuuksia hevostalouden sivuvirroille Rovaniemen alueella. Tavoitteena oli myös tuoda tietoa hevostalliyrittäjille kiertotaloudesta, sivuvirtojen hyödyntämisestä ja uusista asetuksista hevosenlantaan liittyen. Toimeksiantajana toimi Lapin ammattikorkeakoulu ja työ oli osana Maaseudun yrityssymbioosit -kehittämishanketta.
Viitekehyksessä selvitin kiertotalouden perustan, toin esille tallin lanta- ja jätehuoltoa koskevia säädöksiä ja kävin läpi yleisimpiä lannan hyödyntämismenetelmiä ravinteena ja energiana. Sivuvirroista keskityin muovin ja metallin hyödyntämiseen, sillä niitä syntyy talleilla eniten heti lannan jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tutkimusta ja puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelin yrittäjiä kyselylomakkeen pohjalta ja selvitin, mitä sivuvirtoja talleilla syntyy eniten ja mihin ne päätyvät. Haastattelujen perusteella sain selville yrittäjien tietoisuuden hyödyntämismahdollisuuksista, kiinnostuksen kiertotaloudesta ja mahdolliset ongelmat sivuvirtojen sijoittamisen suhteen.
Johtopäätöksinä voi todeta, että Rovaniemen alueella lannan hyödyntäminen toimii pääasiassa hyvin. Sitä hyödynnetään suurimmaksi osaksi ravinteena joko omaan peltoon tai yrityksen toimesta muuhun lannoittamiseen ja viherrakentamiseen. Joillakin talleilla kuitenkin kaivattaisiin kustannustehokkaita ratkaisuja lannan hyödyntämiseen. Tutkimuksessa selvisi, että osa yrittäjistä ei ollut kovin tietoisia muiden sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksista.
Tulosten perusteella voitaisiin ryhtyä kehittämään enemmän kiertotaloutta hevostalouden piirissä, jolloin parannettaisiin sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia ja kierrätystä. Lannan hyödyntämistä energiana voitaisiin kokeilla myös täällä Lapin alueella.
Viitekehyksessä selvitin kiertotalouden perustan, toin esille tallin lanta- ja jätehuoltoa koskevia säädöksiä ja kävin läpi yleisimpiä lannan hyödyntämismenetelmiä ravinteena ja energiana. Sivuvirroista keskityin muovin ja metallin hyödyntämiseen, sillä niitä syntyy talleilla eniten heti lannan jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tutkimusta ja puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelin yrittäjiä kyselylomakkeen pohjalta ja selvitin, mitä sivuvirtoja talleilla syntyy eniten ja mihin ne päätyvät. Haastattelujen perusteella sain selville yrittäjien tietoisuuden hyödyntämismahdollisuuksista, kiinnostuksen kiertotaloudesta ja mahdolliset ongelmat sivuvirtojen sijoittamisen suhteen.
Johtopäätöksinä voi todeta, että Rovaniemen alueella lannan hyödyntäminen toimii pääasiassa hyvin. Sitä hyödynnetään suurimmaksi osaksi ravinteena joko omaan peltoon tai yrityksen toimesta muuhun lannoittamiseen ja viherrakentamiseen. Joillakin talleilla kuitenkin kaivattaisiin kustannustehokkaita ratkaisuja lannan hyödyntämiseen. Tutkimuksessa selvisi, että osa yrittäjistä ei ollut kovin tietoisia muiden sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksista.
Tulosten perusteella voitaisiin ryhtyä kehittämään enemmän kiertotaloutta hevostalouden piirissä, jolloin parannettaisiin sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia ja kierrätystä. Lannan hyödyntämistä energiana voitaisiin kokeilla myös täällä Lapin alueella.