Hevosen kuivikelannan soveltuvuus polttoon BFB- ja CFB-kattiloissa
Heinonen, Jori (2017)
Heinonen, Jori
Turun ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062013855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062013855
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hevosen kuivikelannan hyötykäytön mahdollisuuksia energiantuotannossa sekä kartoittaa sen soveltuvuutta voimalaitoskäyttöön. Kuivikelannan energiakäyttö vähentää kaatopaikkojen kuormitusta ja lisää jätteiden hyötykäytön määrää Suomessa.
Hevostalleilla syntyy tonneittain kuivikelantaa joka vuosi, ja suuremmille talleille lanta aiheuttaa suuria kustannuksia kaatopaikkamaksuina. Ongelmat talleille aiheutuvat kuivikelannan suuresta määrästä ja nykyisestä lainsäädännöstä. Kaikkea lantaa ei rajoitusten takia pystytä levittämään pelloille ravinnekierrätykseen, ja energiakäyttöön on laissa määrätty tiukat vaatimukset polttotekniikoista. Euroopan unionin tasolla lainsäädäntöä yhtenäistävät esimerkiksi sivutuotedirektiivit ja kansallisella tasolla muun muassa lannoitevalmistelaki ja jätteenpolttoasetus. Suomen ajama asetusmuutos on kuitenkin hyväksytty EU:ssa ja opinnäytetyön tekohetkellä valmistelut lainsäädännön muutoksiin ovat meneillään.
Fortum Oyj on lanseerannut hevosen kuivikelannan energiakäytöstä HorsePower-palvelun hevostalleille ja voimalaitoksille. Työssä tutustutaan HorsePower-tuotteen kokeilujaksoon SAPPI Operations Finland Oyj:n Kirkniemen voimalaitoksella Lohjalla. Kokeilujakso suoritettiin talvella 2016–2017, ja tässä työssä esitellään kokeilujakson tutkimuksen tuloksia. Kokeilujakso on toinen Suomessa tehty isomman mittakaavan kuivikelannan polttokokeilu. Fortum on omalla Järvenpään voimalaitoksellaan polttanut hevosen kuivikelantaa aikaisemmin.
Jakson tarkoituksena oli selvittää kuivikelannan soveltuvuutta kyseisen laitoksen voimalaitoskattiloiden polttoprosessiin ja polttoainevalikoimaan. Tehtyjen tutkimusten sekä käyttökokemusten perusteella hevosen kuivikelannan käyttöönotto laitoksella olisi mahdollista. Lannanpolton aivan kaikkia negatiivisia vaikutuksia ei kuitenkaan täysin pystytty arvioimaan, koska kokeilujakso oli lyhyt.
Hevostalleilla syntyy tonneittain kuivikelantaa joka vuosi, ja suuremmille talleille lanta aiheuttaa suuria kustannuksia kaatopaikkamaksuina. Ongelmat talleille aiheutuvat kuivikelannan suuresta määrästä ja nykyisestä lainsäädännöstä. Kaikkea lantaa ei rajoitusten takia pystytä levittämään pelloille ravinnekierrätykseen, ja energiakäyttöön on laissa määrätty tiukat vaatimukset polttotekniikoista. Euroopan unionin tasolla lainsäädäntöä yhtenäistävät esimerkiksi sivutuotedirektiivit ja kansallisella tasolla muun muassa lannoitevalmistelaki ja jätteenpolttoasetus. Suomen ajama asetusmuutos on kuitenkin hyväksytty EU:ssa ja opinnäytetyön tekohetkellä valmistelut lainsäädännön muutoksiin ovat meneillään.
Fortum Oyj on lanseerannut hevosen kuivikelannan energiakäytöstä HorsePower-palvelun hevostalleille ja voimalaitoksille. Työssä tutustutaan HorsePower-tuotteen kokeilujaksoon SAPPI Operations Finland Oyj:n Kirkniemen voimalaitoksella Lohjalla. Kokeilujakso suoritettiin talvella 2016–2017, ja tässä työssä esitellään kokeilujakson tutkimuksen tuloksia. Kokeilujakso on toinen Suomessa tehty isomman mittakaavan kuivikelannan polttokokeilu. Fortum on omalla Järvenpään voimalaitoksellaan polttanut hevosen kuivikelantaa aikaisemmin.
Jakson tarkoituksena oli selvittää kuivikelannan soveltuvuutta kyseisen laitoksen voimalaitoskattiloiden polttoprosessiin ja polttoainevalikoimaan. Tehtyjen tutkimusten sekä käyttökokemusten perusteella hevosen kuivikelannan käyttöönotto laitoksella olisi mahdollista. Lannanpolton aivan kaikkia negatiivisia vaikutuksia ei kuitenkaan täysin pystytty arvioimaan, koska kokeilujakso oli lyhyt.