Zet-hanke : pelin suunnittelijoiden kokemuksia pelin suunnittelusta
Ahonen, Jasmin (2017)
Ahonen, Jasmin
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061213308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061213308
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Zet-pelin suunnittelun kokemusta pelin suunnittelijan ja pelin suunnittelijaryhmän näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa kokemustietoa pelin suunnittelusta ja saadusta tuotoksesta. Tämä opinnäytetyö tutkii Zet-hankkeessa syntyneen pelin suunnittelijoiden kokemuksia pelin suunnittelusta. Zet on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Valaa Oy:n, aikaisemmalta nimeltään Meanfish Oy, yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on kehittää hyötypeliä arjen hallinnan ja tulevaisuuden pohdintojen tueksi yhdessä nuorten kanssa. Yhteistyössä olivat mukana myös Hangon ja Lohjan kaupungit.
Tutkittaville lähetettiin verkkokyselylomake täytettäväksi. Lähetetyissä kysymyksissä pyydettiin pohtimaan syntyneen pelin suunnittelun kehittämistä, mutta vastauksia voidaan käyttää myös muiden hyötypelien suunnittelun kehittämiseksi. Kaikki vastaajat (n=3) kokivat kuuluvansa pelin suunnittelijoiden ryhmään. Vastaajat kertovat ryhmähengen olleen hyvä ja että heidän mielipiteitään oli kuunneltu. He kertoivat saaneensa vaikuttaa pelin suunnitteluun ja ideointiin. Pelin ideaa pidettiin hyvänä ja pelin koettiin olevan tarpeeksi haastava. Myös pelin grafiikkaa pidettiin onnistuneena. Yksi vastaaja ei uskonut pelin leviävän nuorten käyttöön, kaksi taas uskoi leviämisen mahdollisuuteen. Pelin suunnittelu, ideointi ja uusiin ihmisiin tutustuminen sekä ryhmätyötaitojen oppimisen koettiin tärkeiksi. Vastaajat pitivät peliä sopivana viihdekäyttöön ja sen arveltiin soveltuvan kaikille pelaajille. Haasteellisena pidettiin pelin kenttien suunnittelua, tyyliä ja ideaa. Grafiikoiden ja plin itsensä suunnittelu ja ideointi koettiin mielenkiintoiseksi. Tulokset vastaavat muiden samanlaisten tutkimuksien tuloksia.
Tutkittaville lähetettiin verkkokyselylomake täytettäväksi. Lähetetyissä kysymyksissä pyydettiin pohtimaan syntyneen pelin suunnittelun kehittämistä, mutta vastauksia voidaan käyttää myös muiden hyötypelien suunnittelun kehittämiseksi. Kaikki vastaajat (n=3) kokivat kuuluvansa pelin suunnittelijoiden ryhmään. Vastaajat kertovat ryhmähengen olleen hyvä ja että heidän mielipiteitään oli kuunneltu. He kertoivat saaneensa vaikuttaa pelin suunnitteluun ja ideointiin. Pelin ideaa pidettiin hyvänä ja pelin koettiin olevan tarpeeksi haastava. Myös pelin grafiikkaa pidettiin onnistuneena. Yksi vastaaja ei uskonut pelin leviävän nuorten käyttöön, kaksi taas uskoi leviämisen mahdollisuuteen. Pelin suunnittelu, ideointi ja uusiin ihmisiin tutustuminen sekä ryhmätyötaitojen oppimisen koettiin tärkeiksi. Vastaajat pitivät peliä sopivana viihdekäyttöön ja sen arveltiin soveltuvan kaikille pelaajille. Haasteellisena pidettiin pelin kenttien suunnittelua, tyyliä ja ideaa. Grafiikoiden ja plin itsensä suunnittelu ja ideointi koettiin mielenkiintoiseksi. Tulokset vastaavat muiden samanlaisten tutkimuksien tuloksia.