"Pitäisi antaa realistinen kuva, muttei kuitenkaan pelotella ketään." : Ikäihmisten perhehoitajien käsityksiä ennakkovalmennuksesta ja sen kehittämisestä.
Tajakka, Riikka (2017)
Tajakka, Riikka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812884
Tiivistelmä
Perhehoito ikäihmisten hoitomuotona on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti, vaikka perhehoidon tunnettavuus vaihtelee vielä varsin paljon kunnittain. Perhehoitajaksi aikovan henkilön tulee suorittaa tehtävään valmennus.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää ikäihmisten perhehoitajien käsityksiä valmennuksesta ja valmennuksen kehittämisestä. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan tietoa ikäihmisten perhehoitajien valmennuksesta ja sen valmistavuudesta sekä vastaavuudesta perhehoitajan työhön. Tutkimukseni tarkoitus oli mahdollistaa perhehoitajien valmennuksen kehittäminen entistä paremmaksi ja saada valmennus vastaamaan tarkemmin perhehoitajien työn vaatimuksia.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui neljästä perhehoitajan haastattelusta, jotka toteutettiin maaliskuussa 2017.
Tutkimustulokset osoittivat, että valmennus koetaan monipuoliseksi ja monelta osin riittäväksi perhehoitajan työtä ajatellen. Perhehoitajien käsityksissä korostui valmennuksen ja aiheiden käsittelytapojen monipuolisuus. Valmennuksen koettiin valmistavan melko hyvin perhehoitajan työhön ja olevan hyödyllinen kaikille koulutustaustasta riippumatta. Voidaan sanoa, että taustakoulutus on hyödyllinen työtä ajatellen, mutta ilman taustakoulutustakin valmennus voi olla riittävä perhehoitajan työn aloittamiseen. Tutkimuksen perusteella valmennus antoi turhan optimistisen kuvan perhehoitajan työstä ja arjesta. Työssä oli kohdattu myös yllättäviä tilanteita ja haasteita, joihin ei pystytty varautumaan valmennuksen perusteella.
Tutkimus osoitti, että perhehoitajat halusivat kokemuskouluttajan valmennukseen toisen kouluttajan pariksi ja lisätä sekä kehittää vertaistukitoimintaa. Valmennuksen sisältöön haluttiin lisätä tutustumiskäyntejä tai harjoittelumahdollisuus ja toimintaohjeita erilaisien tilanteiden varalle kehitettäisiin paremmaksi.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää ikäihmisten perhehoitajien käsityksiä valmennuksesta ja valmennuksen kehittämisestä. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan tietoa ikäihmisten perhehoitajien valmennuksesta ja sen valmistavuudesta sekä vastaavuudesta perhehoitajan työhön. Tutkimukseni tarkoitus oli mahdollistaa perhehoitajien valmennuksen kehittäminen entistä paremmaksi ja saada valmennus vastaamaan tarkemmin perhehoitajien työn vaatimuksia.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui neljästä perhehoitajan haastattelusta, jotka toteutettiin maaliskuussa 2017.
Tutkimustulokset osoittivat, että valmennus koetaan monipuoliseksi ja monelta osin riittäväksi perhehoitajan työtä ajatellen. Perhehoitajien käsityksissä korostui valmennuksen ja aiheiden käsittelytapojen monipuolisuus. Valmennuksen koettiin valmistavan melko hyvin perhehoitajan työhön ja olevan hyödyllinen kaikille koulutustaustasta riippumatta. Voidaan sanoa, että taustakoulutus on hyödyllinen työtä ajatellen, mutta ilman taustakoulutustakin valmennus voi olla riittävä perhehoitajan työn aloittamiseen. Tutkimuksen perusteella valmennus antoi turhan optimistisen kuvan perhehoitajan työstä ja arjesta. Työssä oli kohdattu myös yllättäviä tilanteita ja haasteita, joihin ei pystytty varautumaan valmennuksen perusteella.
Tutkimus osoitti, että perhehoitajat halusivat kokemuskouluttajan valmennukseen toisen kouluttajan pariksi ja lisätä sekä kehittää vertaistukitoimintaa. Valmennuksen sisältöön haluttiin lisätä tutustumiskäyntejä tai harjoittelumahdollisuus ja toimintaohjeita erilaisien tilanteiden varalle kehitettäisiin paremmaksi.