Liikunnanohjaajaksi (AMK) opiskelevien ravitsemustietämys sekä heidän ruokailu- ja liikuntatottumuksensa
Oilinki, Reeta (2010)
Oilinki, Reeta
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307325
Tiivistelmä
Hyvä ravitsemus ja liikunta ovat molemmat tärkeitä tekijöitä ihmisten yleisessä hyvinvoinnissa ja elintapoihin liittyvien sairauksien ehkäisyssä (Suomalaiset ravitsemussuositukset: ravinto ja liikunta tasapainoon 2005, 42). Liikunnanohjaajakoulutuksen tavoitteena on muun muassa kouluttaa opiskelijoista liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutusten asiantuntijoita (HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu [viitattu 30.1.2010]). Liikunnanohjaajaopiskelijoista (AMK) tulee valmistuttuaan esimerkiksi liikuntaryhmien vetäjiä tai liikuntasihteereitä (HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu [viitattu 8.9.2009]).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanohjaajaopiskelijoiden ravitsemustietämystä, nykyisen koulutuksen ravitsemusopetuksen laatua ja opiskelijoiden halukkuutta saada lisää ravitsemustietoutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden omia ruokailu- ja liikuntatottumuksia.
Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselytutkimuksena Webropol -ohjelman avulla kaikille suomenkielisten ammattikorkeakoulujen liikunnanohjaajaopiskelijoille. Tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 36,3. Saadut tulokset käsiteltiin Webropol-, SPSS- ja Ecxel-ohjelmilla.
Tutkimukseen osallistuneista 49 % opiskeli Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, 36 % Kajaanissa ja 15 % HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Tulokset osoittivat, että vielä neljännen vuoden opiskelijoillakin oli puutteita suomalaisten ja urheilijoiden ravitsemussuositusten tuntemisessa sekä yleisesti ravitsemustietämyksessä. Opiskelijat (99 %) pitivät ravitsemusopintoja tärkeinä ja halusivatkin saada lisää ravitsemusopintoja koulutukseensa. He halusivat tehdä ravitsemuskasvatustyötä ja painonhallintaohjausta tulevaisuuden töissään. Opiskelijoista 87 % halusi saada lisää tietoa ravitsemuksesta. Opiskelijat söivät terveellisesti ja heidän liikuntatottumukset ylittivät suositukset.
Tuloksien perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että liikunnanohjaajien koulutukseen tulisi lisätä ravitsemusopintoja.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanohjaajaopiskelijoiden ravitsemustietämystä, nykyisen koulutuksen ravitsemusopetuksen laatua ja opiskelijoiden halukkuutta saada lisää ravitsemustietoutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden omia ruokailu- ja liikuntatottumuksia.
Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselytutkimuksena Webropol -ohjelman avulla kaikille suomenkielisten ammattikorkeakoulujen liikunnanohjaajaopiskelijoille. Tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 36,3. Saadut tulokset käsiteltiin Webropol-, SPSS- ja Ecxel-ohjelmilla.
Tutkimukseen osallistuneista 49 % opiskeli Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, 36 % Kajaanissa ja 15 % HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Tulokset osoittivat, että vielä neljännen vuoden opiskelijoillakin oli puutteita suomalaisten ja urheilijoiden ravitsemussuositusten tuntemisessa sekä yleisesti ravitsemustietämyksessä. Opiskelijat (99 %) pitivät ravitsemusopintoja tärkeinä ja halusivatkin saada lisää ravitsemusopintoja koulutukseensa. He halusivat tehdä ravitsemuskasvatustyötä ja painonhallintaohjausta tulevaisuuden töissään. Opiskelijoista 87 % halusi saada lisää tietoa ravitsemuksesta. Opiskelijat söivät terveellisesti ja heidän liikuntatottumukset ylittivät suositukset.
Tuloksien perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että liikunnanohjaajien koulutukseen tulisi lisätä ravitsemusopintoja.