Esimiesnäkökulmasta työntekijöiden onnellisuuden kokemuksia Ravintola Meripaviljongissa
Koskivuori, Tiia (2017)
Koskivuori, Tiia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612634
Tiivistelmä
Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö käsittelee onnellisuuden kokemuksia työpaikalla. Hyvinvoinnin keskeisimpiä tekijöitä ovat onnellisuus, positiivinen psykologia ja itsemyötätunto.
Hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkiminen ja tulokset ovat ratkaisukeskeisiä. Työn vaatimukset ovat jatkuvasti lisääntyneet ja ne kasvavat edelleen. Työntekijöiden onnellisuus tulee nähdä aineettomana pääomana työpaikalla. Esimiesten pitää nähdä työntekijät sekä heidän osaaminen tärkeimpänä avaimena menestykseen.
Työn tavoitteena on selvittää, mikä on esimiehen rooli onnellisuuden kokemuksissa työpaikalla. Työ on rajattu käsittelemään onnellisuuden kokemusten syntyä ja kuinka esimies pystyy vaikuttamaan onnellisuuden syntyyn.
Onnellisuus pohjautuu työhyvinvointiin. Onnellisuus ilmenee työntekijöissä sitoutumisenatyöhön, motivaationa, luotettavuutena, innovatiivisuutena ja itsenäisyytenä. Onnellisuus työpaikalla muodostuu monesta eri tekijästä. Sen keskeisimpiä lähteitä on hyvä johtamiskulttuuri, arvostava työyhteisö, työntekijöiden ottaminen mukaan päätöksen tekoon, vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja palautteen antaminen.
Opinnäytetyö etenee onnellisuuden yleisistä käsitteistä, johtamiseen ja työyhteisöön ja lopuksi itsensä johtamiseen. Aluksi käsittelen onnellisuuden keskeisimpiä tekijöitä ja syntyä. Toisessa tietoperustan luvussa on johtamisen tasot ja työyhteisön merkitys onnellisuudessa.Viimeisessä tietoperustan osassa käsittelen itsensä johtamista ja sen merkitystä onnellisuuteen.
Työn empiirisessä osassa esitellään toimeksiantajan kohdeyritys, haastattelujen tulokset ja pohdinta kuinka onnellisuuden teoriat näkyvät yrityksessä. Tärkeimmiksi esimiehen työkaluiksi nousivat empatia, työnimun osa-alueiden toteutuminen, palautteen anto ja hyvä tiimihenki.
Opinnäytetyön kirjoittaminen alkoi 2016 syksyllä osallistumisella opinnäytetyöseminaariin.Tietoperustan kirjoittaminen alkoi loppusyksystä ja jatkui 2017 talvelle. Tutkimushaastattelu oli puolistukturoitu teemahaastattelu ja se toteutettiin 2017 huhtikuussa. Empiirinen osuus kirjoitettiin 2017 loppukeväästä.
Hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkiminen ja tulokset ovat ratkaisukeskeisiä. Työn vaatimukset ovat jatkuvasti lisääntyneet ja ne kasvavat edelleen. Työntekijöiden onnellisuus tulee nähdä aineettomana pääomana työpaikalla. Esimiesten pitää nähdä työntekijät sekä heidän osaaminen tärkeimpänä avaimena menestykseen.
Työn tavoitteena on selvittää, mikä on esimiehen rooli onnellisuuden kokemuksissa työpaikalla. Työ on rajattu käsittelemään onnellisuuden kokemusten syntyä ja kuinka esimies pystyy vaikuttamaan onnellisuuden syntyyn.
Onnellisuus pohjautuu työhyvinvointiin. Onnellisuus ilmenee työntekijöissä sitoutumisenatyöhön, motivaationa, luotettavuutena, innovatiivisuutena ja itsenäisyytenä. Onnellisuus työpaikalla muodostuu monesta eri tekijästä. Sen keskeisimpiä lähteitä on hyvä johtamiskulttuuri, arvostava työyhteisö, työntekijöiden ottaminen mukaan päätöksen tekoon, vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja palautteen antaminen.
Opinnäytetyö etenee onnellisuuden yleisistä käsitteistä, johtamiseen ja työyhteisöön ja lopuksi itsensä johtamiseen. Aluksi käsittelen onnellisuuden keskeisimpiä tekijöitä ja syntyä. Toisessa tietoperustan luvussa on johtamisen tasot ja työyhteisön merkitys onnellisuudessa.Viimeisessä tietoperustan osassa käsittelen itsensä johtamista ja sen merkitystä onnellisuuteen.
Työn empiirisessä osassa esitellään toimeksiantajan kohdeyritys, haastattelujen tulokset ja pohdinta kuinka onnellisuuden teoriat näkyvät yrityksessä. Tärkeimmiksi esimiehen työkaluiksi nousivat empatia, työnimun osa-alueiden toteutuminen, palautteen anto ja hyvä tiimihenki.
Opinnäytetyön kirjoittaminen alkoi 2016 syksyllä osallistumisella opinnäytetyöseminaariin.Tietoperustan kirjoittaminen alkoi loppusyksystä ja jatkui 2017 talvelle. Tutkimushaastattelu oli puolistukturoitu teemahaastattelu ja se toteutettiin 2017 huhtikuussa. Empiirinen osuus kirjoitettiin 2017 loppukeväästä.