Sijoitusneuvojan vaikutus sijoituspäätöksiin
Mäkelä, Noora (2017)
Mäkelä, Noora
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412261
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sijoitusneuvojan vaikutus sijoituspäätöksentekoon ja saavuttaa kokonaiskuva pankkien asiakkaiden tyytyväisyydestä sijoitusneuvontaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin sijoitusneuvojan tarpeellisuutta nykypäivänä ja sijoituspäätöksentekoon liittyviä tärkeimpiä tekijöitä.
Opinnäytetyön kirjoittamisessa käytettiin sijoitusneuvontaan, sijoittamiseen ja kuluttajan ostopäätösprosessiin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi kuluttajan ostopäätösprosessin vaiheet, suomalaisten sijoitustottumukset ja sijoitusneuvojan vastuu sijoituspäätöksenteossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakkeella. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden oppilaille ja henkilökunnalle. Sen lisäksi lomake julkaistiin Facebookin kahdessa eri sijoitusryhmässä.
Vastauksia kertyi yhteensä 259 kappaletta. Vastaukset analysoitiin suorilla jakaumilla, ristiintaulukoinnilla, keskiarvoilla, keskihajonnoilla ja avointen kysymysten tulkinnalla. Kysymyslomakkeen lisäksi tutkimuksessa suoritettiin havainnointia sijoitusneuvontatilanteissa. Havainnointi lisäsi kvalitatiivisia ominaisuuksia tutkimuksen tueksi.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta sijoitusneuvonta lähes tarpeettomaksi nykypäivänä. Sijoitusneuvojan suosituksia pidettiin puolueellisina, eikä niillä ollut vaikutusta sijoituspäätöksentekoon. Asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä oman pankkinsa sijoitusneuvontaan ja kokivat sijoittamisen helpommaksi internetissä. Vain murto-osa vastaajista koki sijoitusneuvonnan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.
Tutkimustulokset eivät ole täysin luotettavia, sillä vastauksia ei kertynyt tasaisesti molemmista sukupuolista ja kaikista ikäluokista. Lisäksi suurin osa vastaajista oli erittäin perehtyneitä sijoittamiseen keskivertosuomalaiseen verrattuna. Näin ollen tutkimustulokset eivät anna kattavaa kuvaa suomalaisten tarpeesta sijoitusneuvontaa kohtaan.
Opinnäytetyön kirjoittamisessa käytettiin sijoitusneuvontaan, sijoittamiseen ja kuluttajan ostopäätösprosessiin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi kuluttajan ostopäätösprosessin vaiheet, suomalaisten sijoitustottumukset ja sijoitusneuvojan vastuu sijoituspäätöksenteossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakkeella. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden oppilaille ja henkilökunnalle. Sen lisäksi lomake julkaistiin Facebookin kahdessa eri sijoitusryhmässä.
Vastauksia kertyi yhteensä 259 kappaletta. Vastaukset analysoitiin suorilla jakaumilla, ristiintaulukoinnilla, keskiarvoilla, keskihajonnoilla ja avointen kysymysten tulkinnalla. Kysymyslomakkeen lisäksi tutkimuksessa suoritettiin havainnointia sijoitusneuvontatilanteissa. Havainnointi lisäsi kvalitatiivisia ominaisuuksia tutkimuksen tueksi.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta sijoitusneuvonta lähes tarpeettomaksi nykypäivänä. Sijoitusneuvojan suosituksia pidettiin puolueellisina, eikä niillä ollut vaikutusta sijoituspäätöksentekoon. Asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä oman pankkinsa sijoitusneuvontaan ja kokivat sijoittamisen helpommaksi internetissä. Vain murto-osa vastaajista koki sijoitusneuvonnan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.
Tutkimustulokset eivät ole täysin luotettavia, sillä vastauksia ei kertynyt tasaisesti molemmista sukupuolista ja kaikista ikäluokista. Lisäksi suurin osa vastaajista oli erittäin perehtyneitä sijoittamiseen keskivertosuomalaiseen verrattuna. Näin ollen tutkimustulokset eivät anna kattavaa kuvaa suomalaisten tarpeesta sijoitusneuvontaa kohtaan.