”Nauruhien hajua ja lämmintä kahvia” : Myönteinen tunnistaminen Walkersin toiminnassa
Rytkönen, Aleksi (2017)
Rytkönen, Aleksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412271
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia myönteisen tunnistamisen teorian ilmentymistä käytännön työssä yhteistyössä Aseman Lapset ry:n Walkers-kahvilan kanssa. Aseman Lapset ry on järjestö, jonka tavoitteena on tukea nuorten tervettä kehitystä ja mahdollistaa turvallisia kontakteja aikuisiin. Walkers on perustettu 13-18-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi. Aihe on tärkeä, sillä myönteinen tunnistaminen tarjoaa uutena näkökulmana uudenlaisia työkaluja nuorisotyön kentän kehittämiseen. Aiheesta ei myöskään ole paljoa tutkimustietoa. Myönteisen tunnistamisen teoria on tulosta Tampereen yliopistossa toimivan monitieteisen Tilan ja poliittisen toimijuuden työryhmän työstä.
Teoreettisena perustana opinnäytetyössäni on myönteisen tunnistamisen teoria, jota olen taustoittanut tunnistamisen teorioihin, osallisuuteen, toimijuuteen, yhteisöllisyyteen ja voimavarakeskeiseen työskentelyyn liittyvällä teoreettisella tiedolla. Keräsin opinnäytetyöni aineiston yksilöhaastatteluilla, jotka olivat puolistrukturoituja. Menetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui seitsemän Walkersilla pidempään käynyttä nuorta, jotka ovat 18-vuotta täytettyään jääneet Walkersille töihin vapaaehtoisiksi. Haastatteluiden teemoiksi valikoituvat 1) tutustuminen, 2) tunnustaminen ja 3) tukeminen.
Haastatteluissa käyttämieni teemojen lisäksi nostin aineiston analysoinnissa esiin kolmen jossain määrin erillisen sisäryhmän suhteet Walkersilla. Ryhmät sisälsivät palkalliset työntekijät, vapaaehtoiset sekä nuoret. Toinen esiin nostamani uusi teema olivat haastateltavien kokemukset Walkersin merkityksellisyydestä. Aineisto oli melko yhtenäinen. Haastateltavien kokemusten pohjalta Walkersin toiminnassa on jo pidempään hyödynnetty samoja ideoita, kuin mitä myönteisen tunnistamisen teoriassa esitetään. Haastateltavat eivät kysyttäessä keksineet Walkersin toiminnassa muuta kehitettävää kuin sen, että ohjelmaa voisi järjestää enemmän. Haastatteluista nousi kuitenkin esiin yhteisön yhtenäisyys, koska useampi haastateltavista koki yhteisön muuttuneen hajanaisemmaksi.
Myönteisestä tunnistamisesta kannattaisi tehdä lisää tutkimusta. On myös tärkeää, että myönteisen tunnistamisen ajatukset saavat lisää näkyvyyttä ammattilaisten keskuudessa.
Teoreettisena perustana opinnäytetyössäni on myönteisen tunnistamisen teoria, jota olen taustoittanut tunnistamisen teorioihin, osallisuuteen, toimijuuteen, yhteisöllisyyteen ja voimavarakeskeiseen työskentelyyn liittyvällä teoreettisella tiedolla. Keräsin opinnäytetyöni aineiston yksilöhaastatteluilla, jotka olivat puolistrukturoituja. Menetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui seitsemän Walkersilla pidempään käynyttä nuorta, jotka ovat 18-vuotta täytettyään jääneet Walkersille töihin vapaaehtoisiksi. Haastatteluiden teemoiksi valikoituvat 1) tutustuminen, 2) tunnustaminen ja 3) tukeminen.
Haastatteluissa käyttämieni teemojen lisäksi nostin aineiston analysoinnissa esiin kolmen jossain määrin erillisen sisäryhmän suhteet Walkersilla. Ryhmät sisälsivät palkalliset työntekijät, vapaaehtoiset sekä nuoret. Toinen esiin nostamani uusi teema olivat haastateltavien kokemukset Walkersin merkityksellisyydestä. Aineisto oli melko yhtenäinen. Haastateltavien kokemusten pohjalta Walkersin toiminnassa on jo pidempään hyödynnetty samoja ideoita, kuin mitä myönteisen tunnistamisen teoriassa esitetään. Haastateltavat eivät kysyttäessä keksineet Walkersin toiminnassa muuta kehitettävää kuin sen, että ohjelmaa voisi järjestää enemmän. Haastatteluista nousi kuitenkin esiin yhteisön yhtenäisyys, koska useampi haastateltavista koki yhteisön muuttuneen hajanaisemmaksi.
Myönteisestä tunnistamisesta kannattaisi tehdä lisää tutkimusta. On myös tärkeää, että myönteisen tunnistamisen ajatukset saavat lisää näkyvyyttä ammattilaisten keskuudessa.