Organisaation asenteen johtaminen : tutkimusretki psykologiseen pääomaan
Kangas, Nina (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212075
Tiivistelmä
Psykologinen pääoma on positiivisen organisaatiopsykologian tutkimuksesta syntynyt käsite, johon on liitetty neljä tieteellisesti vahvistettua ulottuvuutta: toiveikkuus, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus. Psykologisen pääoman kehittäminen perustuu ihmisen omaan ajatteluun ja toimintaan ja kehittäminen on osoitettu mahdolliseksi suhteellisen lyhyidenkin interventioiden avulla. Vahva psykologinen pääoma vaikuttaa myönteisesti organisaation varsinaiseen toimintakykyyn ja valmiuksiin selvitä muutoksista.
Tässä työssä psykologisen pääoman käsitettä tarkasteltiin kohdeorganisaatiolle toteutetun tutkimuksen kautta. Kantaviksi teorioiksi valittiin Fred Luthansin ym. (2007) tutkimuksiin pohjautuvat Psykologisen Pääoman Itsearviointi ja Psykologisen Pääoman Interventiomalli, joiden pohjalta toteutettiin tutkimus kohdeorganisaation esimiehistä kootulle joukolle. Tutkimusmenetelminä käytettiin itsearviointikyselyä ja teemahaastattelua, joiden tuloksia analysoitiin tilastollisin ja laadullisin menetelmin.
Tutkimukselle asetettiin kolme tavoitetta: 1) selvittää tutkimusjoukon psykologisen pääoman tilaa ja pyrkiä osoittamaan sen mahdollisia vahvuuksia tai kehittämistarpeita, 2) tehdä havaintoja tutkimuksessa käytettävän itsearvioinnin käyttökelpoisuudesta psykologisen pääoman kehittämisessä ja 3) selvittää tutkimusjoukon näkökulmia kollektiivisen psykologisen pääoman johtamiseen omassa työyhteisössä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kohdeorganisaatiosta poimitun tutkimusjoukon psykologisen pääoman tila oli keskimäärin melko vahva ja erityisesti itseluottamus oli verrattain korkealla tasolla. Heikoimmat tulokset saatiin optimismissa, jonka tukemiseen liittyviin elementteihin esitettiin olevan tarpeellista kohdistaa erityistä huomiota. Realistisen optimistisuuden vahvistamiseksi organisaation jäsenille olisi hyödyllistä suhtautua menneisyyteensä armeliaasti, arvostaa niitä hyviä asioita, mitä on nyt ja vahvistaa tulevaisuususkoa etsimällä aktiivisesti mahdollisuuksia. Itsearviointi sai tutkimusjoukon pohtimaan omaa toimintaansa ja suhtautumistaan erilaisiin työelämän tilanteisiin, mikä koettiin positiivisena ja tervetulleena itsensä kehittämisen mahdollistajana. Vaikka tutkimusjoukon psykologinen pääoma olikin keskimäärin melko vahva, koko organisaation kollektiivisen psykologisen pääoman tilasta ja erityisesti kollektiiviseen itseluottamukseen liittyvistä elementeistä koettiin jossain määrin huolta. Koettiin, että organisaatio kaipasi erityisesti positiivisia tunteita ja onnistumiskokemuksia, keskinäisen luottamuksen vahvistamista ja välittämisen osoittamista ja toisen työn arvostusta.
Tässä työssä psykologisen pääoman käsitettä tarkasteltiin kohdeorganisaatiolle toteutetun tutkimuksen kautta. Kantaviksi teorioiksi valittiin Fred Luthansin ym. (2007) tutkimuksiin pohjautuvat Psykologisen Pääoman Itsearviointi ja Psykologisen Pääoman Interventiomalli, joiden pohjalta toteutettiin tutkimus kohdeorganisaation esimiehistä kootulle joukolle. Tutkimusmenetelminä käytettiin itsearviointikyselyä ja teemahaastattelua, joiden tuloksia analysoitiin tilastollisin ja laadullisin menetelmin.
Tutkimukselle asetettiin kolme tavoitetta: 1) selvittää tutkimusjoukon psykologisen pääoman tilaa ja pyrkiä osoittamaan sen mahdollisia vahvuuksia tai kehittämistarpeita, 2) tehdä havaintoja tutkimuksessa käytettävän itsearvioinnin käyttökelpoisuudesta psykologisen pääoman kehittämisessä ja 3) selvittää tutkimusjoukon näkökulmia kollektiivisen psykologisen pääoman johtamiseen omassa työyhteisössä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kohdeorganisaatiosta poimitun tutkimusjoukon psykologisen pääoman tila oli keskimäärin melko vahva ja erityisesti itseluottamus oli verrattain korkealla tasolla. Heikoimmat tulokset saatiin optimismissa, jonka tukemiseen liittyviin elementteihin esitettiin olevan tarpeellista kohdistaa erityistä huomiota. Realistisen optimistisuuden vahvistamiseksi organisaation jäsenille olisi hyödyllistä suhtautua menneisyyteensä armeliaasti, arvostaa niitä hyviä asioita, mitä on nyt ja vahvistaa tulevaisuususkoa etsimällä aktiivisesti mahdollisuuksia. Itsearviointi sai tutkimusjoukon pohtimaan omaa toimintaansa ja suhtautumistaan erilaisiin työelämän tilanteisiin, mikä koettiin positiivisena ja tervetulleena itsensä kehittämisen mahdollistajana. Vaikka tutkimusjoukon psykologinen pääoma olikin keskimäärin melko vahva, koko organisaation kollektiivisen psykologisen pääoman tilasta ja erityisesti kollektiiviseen itseluottamukseen liittyvistä elementeistä koettiin jossain määrin huolta. Koettiin, että organisaatio kaipasi erityisesti positiivisia tunteita ja onnistumiskokemuksia, keskinäisen luottamuksen vahvistamista ja välittämisen osoittamista ja toisen työn arvostusta.