Visuaalisen tuen merkitys varhaiskasvatuksessa
Malka, Wilhelmiina (2017)
Malka, Wilhelmiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212049
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli visuaalisen tuen merkitys lasten jokapäiväisissä vuo-rovaikutustilanteissa päiväkodeissa. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli koota tiivis tietopaketti kommunikaatiokuvien käytön hyödyistä osana arkisia vuoro-vaikutustilanteita. Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymyk-seen siitä, mitä hyötyä kuvakommunikaatiosta on varhaiskasvatuksessa. Tämän ohella etsittiin vastausta kysymykseen miten kuvien käyttö käytännössä tapahtuu. Tutkimuk-sellinen opinnäytetyö suoritetiin laadullisena tutkimuksena syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin varhaiskasvatus-ikäisten lasten yleisimpiä neurobiologisia häiriöitä. Tämän lisäksi tutkimuksellisessa opinnäytetyössä esiteltiin erilaisia mahdollisia kuva tyyppejä, joita voidaan käyttää kasvatuksellisen kuntoutuksen tukena. Teoriaosuus pyrki selvittämään kuvallisesti tuetun kommunikaation vaikutuksia lasten kykyyn toimia vuorovaikutuksessa ympä-ristönsä kanssa. Teoreettiset osuudet tukeutuivat vahvasti ammattikirjallisuuteen.
Empiirinen osa kartoitti kahden alanammattilaisen haastatteluiden välityksellä, mil-laista hyötyä kuvien käytöstä on ollut lasten kanssa toimimiseen, ammattilasten omaan käytännön kokemukseensa perustuen. Haastatteluiden välityksellä tarkasteltiin teoreettisessa osuudessa esiin nousseita väitteitä suhteessa kuvakommunikaation pa-rissa toimineiden ammattilaisten kokemuksiin. Haastatteluiden pääteemoina olivat toiminnan suunnittelu eli struktuuri, vuorovaikutus, tunne- ja arjentaidot, rutiinit ja rajat. Haastattelussa käytettiin puolistrukturoitua rakennetta.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että kuvien käytöstä on kiistatta hyötyä varhaiskasvatusikäiselle lapselle. Kuvien käytön merkitys korostui, mikäli lapsella oli todettu kehitysviivästymiä. Ammattilaiset kokivat kuvien käytön hyötyjen olevan haittoja, kuten aikuisen suurempaa työmäärää suurempia.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin varhaiskasvatus-ikäisten lasten yleisimpiä neurobiologisia häiriöitä. Tämän lisäksi tutkimuksellisessa opinnäytetyössä esiteltiin erilaisia mahdollisia kuva tyyppejä, joita voidaan käyttää kasvatuksellisen kuntoutuksen tukena. Teoriaosuus pyrki selvittämään kuvallisesti tuetun kommunikaation vaikutuksia lasten kykyyn toimia vuorovaikutuksessa ympä-ristönsä kanssa. Teoreettiset osuudet tukeutuivat vahvasti ammattikirjallisuuteen.
Empiirinen osa kartoitti kahden alanammattilaisen haastatteluiden välityksellä, mil-laista hyötyä kuvien käytöstä on ollut lasten kanssa toimimiseen, ammattilasten omaan käytännön kokemukseensa perustuen. Haastatteluiden välityksellä tarkasteltiin teoreettisessa osuudessa esiin nousseita väitteitä suhteessa kuvakommunikaation pa-rissa toimineiden ammattilaisten kokemuksiin. Haastatteluiden pääteemoina olivat toiminnan suunnittelu eli struktuuri, vuorovaikutus, tunne- ja arjentaidot, rutiinit ja rajat. Haastattelussa käytettiin puolistrukturoitua rakennetta.
Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että kuvien käytöstä on kiistatta hyötyä varhaiskasvatusikäiselle lapselle. Kuvien käytön merkitys korostui, mikäli lapsella oli todettu kehitysviivästymiä. Ammattilaiset kokivat kuvien käytön hyötyjen olevan haittoja, kuten aikuisen suurempaa työmäärää suurempia.