Itsensä työllistäminen yhteiskunnassa
Alaviuhkola, Nanna (2017)
Alaviuhkola, Nanna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610485
Tiivistelmä
Työelämän muutokset ovat ajaneet enenemässä määrin ihmisiä työskentelemään itsensä työllistäjinä. Toisille se on oma tietoinen valinta ja toisille pakon sanelema asia. Viime vuonna joka kolmas amerikkalainen työskenteli itsensä työllistäjänä ja jo 157 000 suomalaista eli noin joka viidestoista. Erityisesti itsensä työllistäminen on kasvanut korkeakoulutettujen keskuudessa, tehtävissä, missä tarvitaan asiantuntijuutta.
Työvoiman käyttötavat ja työn tekeminen ovat muuttuneet. Pirstaloituneen työelämän ja itsensä työllistämisen kasvun myötä Suomen elinkeinoelämän ja hyvinvointivaltion rakenteet saattavat muuttua toisenlaiseen suuntaan. Uhkana on, että eriarvoistuminen kasvaa ja sosiaalipoliittinen tavoite suomalaisesta hyvinvointivaltiosta romuttuu.
Itsensä työllistämistä ihannoidaan suoraan Amerikan mallin mukaisesti, ymmärtämättä täysin erilaisia yhteiskuntarakenteita. Suomessa julkisen vallan vastuu yksilön elämässä korostuu eri lailla kuin Amerikassa. Hyvinvointi yhteiskunta muodostuu yhteisten verovarojen käytöllä ja yhdenvertaisuus korostuu Amerikkaan nähden. Työelämän uudistamisessa on tärkeää sitouttaa työyhteisöjä yrityksien toiminnan kehittämiseen, koska julkinen talous on se, joka tukee yrityselämän rakenteita tarjoamalla koulutettua työvoimaa, päivähoitojärjestelmän, terveydenhoitoa ja tukea elämän kriisitilanteissa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa vakituinen työpaikka on ollut status ja säännöllinen palkka korkealle arvostettua. Työn avulla ihminen kertoo, kuka hän on, minne hän kuuluu. Identiteetti muodostuu kuulumisesta tiettyy ryhmään ja hyväksytyksi tulemisesta.
Työvoiman käyttötavat ja työn tekeminen ovat muuttuneet. Pirstaloituneen työelämän ja itsensä työllistämisen kasvun myötä Suomen elinkeinoelämän ja hyvinvointivaltion rakenteet saattavat muuttua toisenlaiseen suuntaan. Uhkana on, että eriarvoistuminen kasvaa ja sosiaalipoliittinen tavoite suomalaisesta hyvinvointivaltiosta romuttuu.
Itsensä työllistämistä ihannoidaan suoraan Amerikan mallin mukaisesti, ymmärtämättä täysin erilaisia yhteiskuntarakenteita. Suomessa julkisen vallan vastuu yksilön elämässä korostuu eri lailla kuin Amerikassa. Hyvinvointi yhteiskunta muodostuu yhteisten verovarojen käytöllä ja yhdenvertaisuus korostuu Amerikkaan nähden. Työelämän uudistamisessa on tärkeää sitouttaa työyhteisöjä yrityksien toiminnan kehittämiseen, koska julkinen talous on se, joka tukee yrityselämän rakenteita tarjoamalla koulutettua työvoimaa, päivähoitojärjestelmän, terveydenhoitoa ja tukea elämän kriisitilanteissa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa vakituinen työpaikka on ollut status ja säännöllinen palkka korkealle arvostettua. Työn avulla ihminen kertoo, kuka hän on, minne hän kuuluu. Identiteetti muodostuu kuulumisesta tiettyy ryhmään ja hyväksytyksi tulemisesta.