”Selviytymistarina tai lakipykälä” : Transsukupuolisten kokemuksia haastateltavina
Johansson, Emil (2017)
Johansson, Emil
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410137
Tiivistelmä
Sukupuolivähemmistöjen näkyvyys mediassa on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aihepiiri kiinnostaa mediaa, mutta on aiheuttanut myös hämmennystä. Monet sukupuolen moninaisuutta kuvaavat termit ovat muuttuneet 2000-luvulla ja termivirheet ovat mediassa edelleen verrattain tavallisia.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan transsukupuolisten haastateltavien kokemuksia journalistisista juttuprosesseista, joihin he ovat osallistuneet. Tarkoitus on koota haastateltavien näkemyksiä siitä, kuinka transsukupuolisuutta käsitellään suomalaisessa mediassa. Miten mediassa tuotetaan transsukupuolisen stereotyyppiä? Opinnäytetyö rajautuu haastateltavien kokemuksiin, joten siinä ei käsitellä toimittajien näkemyksiä juttuprosesseista.
Tutkimuksen metodina käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka tunnetaan myös teemahaastatteluna. Opinnäytetyössä avataan lisäksi aihealueen termistöä ja kuullaan ihmisoikeusjärjestö Setan edustajan näkemyksiä siitä, kuinka sukupuolen moninaisuutta käsitellään mediassa.
Aihetta lähestytään myös journalismin etiikan näkökulmasta. Työssä pohditaan, kuinka toimittaja kohtaa haastateltavan sekä miten haasteltavan oikeuksia kunnioitetaan, kun häntä haastatellaan tiedotusvälineeseen henkilökohtaisesta aiheesta.
Haastateltavien mielestä transsukupuolisuutta lähestytään mediassa melko suppeasti. Opinnäytetyön nimen sitaatin ”selviytymistarina tai lakipykälä” sanoi yksi haastateltavista kuvaillessaan sitä, kuinka transsukupuolisuutta lähestytään mediassa usein kaavamaisesti. Haastateltavat kuvailivat, että ymmärrys juttuprosessien rakenteesta ja median toimintatavoista oli selkeytynyt haastattelukokemusten myötä.
Opinnäytetyön lopussa pohditaan, kuinka toimittaja voisi välttää kaavamaisuutta sukupuolivähemmistöistä kirjoittaessa. Lisäksi esitellään jatkotutkimusideoita.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan transsukupuolisten haastateltavien kokemuksia journalistisista juttuprosesseista, joihin he ovat osallistuneet. Tarkoitus on koota haastateltavien näkemyksiä siitä, kuinka transsukupuolisuutta käsitellään suomalaisessa mediassa. Miten mediassa tuotetaan transsukupuolisen stereotyyppiä? Opinnäytetyö rajautuu haastateltavien kokemuksiin, joten siinä ei käsitellä toimittajien näkemyksiä juttuprosesseista.
Tutkimuksen metodina käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka tunnetaan myös teemahaastatteluna. Opinnäytetyössä avataan lisäksi aihealueen termistöä ja kuullaan ihmisoikeusjärjestö Setan edustajan näkemyksiä siitä, kuinka sukupuolen moninaisuutta käsitellään mediassa.
Aihetta lähestytään myös journalismin etiikan näkökulmasta. Työssä pohditaan, kuinka toimittaja kohtaa haastateltavan sekä miten haasteltavan oikeuksia kunnioitetaan, kun häntä haastatellaan tiedotusvälineeseen henkilökohtaisesta aiheesta.
Haastateltavien mielestä transsukupuolisuutta lähestytään mediassa melko suppeasti. Opinnäytetyön nimen sitaatin ”selviytymistarina tai lakipykälä” sanoi yksi haastateltavista kuvaillessaan sitä, kuinka transsukupuolisuutta lähestytään mediassa usein kaavamaisesti. Haastateltavat kuvailivat, että ymmärrys juttuprosessien rakenteesta ja median toimintatavoista oli selkeytynyt haastattelukokemusten myötä.
Opinnäytetyön lopussa pohditaan, kuinka toimittaja voisi välttää kaavamaisuutta sukupuolivähemmistöistä kirjoittaessa. Lisäksi esitellään jatkotutkimusideoita.