Ulkovaipan vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen
Salonen, Ulla (2010)
Salonen, Ulla
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004146439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004146439
Tiivistelmä
Kiinteistöt kuluttavat noin 30 % energiasta Suomessa. Kiinteistöjen lämmitysenergiasta pientalot kuluttavat suurimman osan, noin kolmanneksen. Pientalojen korjaamisella energiatehokkaammiksi voidaan vaikuttaa suureen osaan energian kulutuksessa. Vanhoissa pientaloissa tyypillisiä riskirakenteita energian kulutuksen kannalta ovat huono
eristävyys, höyryn/ ilmansulun puuttuminen, painovoimainen ilmanvaihto, 2-lasiset ikkunat sekä
huonot ulko-ovet. Kohdistamalla korjaukset edellä mainittuihin rakenteisiin saadaan energiaa
säästettyä ja asumismukavuus paranee.
Vuoden 2008 alussa uudisrakentamisessa tuli voimaan energiatodistus, joka on lakisääteinen asiakirja rakennuksen energiantarpeesta. Energiatodistuksen luokitus on monille tuttu kodin kylmälaitteista: A-luokassa energiaa kuluu vähän, ja G-luokan kiinteistö on paljon kuluttava.
Vanhoilla kiinteistöillä energiatodistuksen luokitus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, ja
todistuksen voi kirjoittaa isännöitsijä.
Energiatehokkuuden parantaminen voidaan aloittaa pienillä korjaustöillä. Lämmitysverkoston
perussäädöllä on hyvä aloittaa rakenteita rikkomaton energiaremontti. Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityslaitteiden toiminnan tarkastus tulisi tehdä säännöllisesti, jotta vialliset laitteistot eivät turhaan kuluttaisi energiaa.
Lämpökuvaus on yksi hyvä tapa tutkia mahdollisia virheitä sekä laatupoikkeamia rakenteita
rikkomatta. Vanhoissa rakennuksissa lämpökuvaus on hyvä ottaa jo korjaustöiden
suunnitteluvaiheessa mukaan, lämpökuvauksella voidaan selvittää vaurioiden laajuutta sekä
paikantaa korjattavia alueita. Uudisrakennuksissa ja korjauksen jälkeen lämpökuvauksella
voidaan suorittaa laaduntarkkailua; eristeiden puuttuminen ja asennusvirheet näkyvät lämpökuvissa hyvin.
Kiinteistöt kuluttavat noin 30 % energiasta Suomessa. Kiinteistöjen lämmitysenergiasta pientalot kuluttavat suurimman osan, noin kolmanneksen. Pientalojen korjaamisella energiatehokkaammiksi voidaan vaikuttaa suureen osaan energian kulutuksessa. Vanhoissa pientaloissa tyypillisiä riskirakenteita energian kulutuksen kannalta ovat huono eristävyys, höyryn/ ilmansulun puuttuminen, painovoimainen ilmanvaihto, 2-lasiset ikkunat sekä huonot ulko-ovet. Kohdistamalla korjaukset edellä mainittuihin rakenteisiin saadaan energiaa säästettyä ja asumismukavuus paranee.
Vuoden 2008 alussa uudisrakentamisessa tuli voimaan energiatodistus, joka on lakisääteinen asiakirja rakennuksen energiantarpeesta. Energiatodistuksen luokitus on monille tuttu kodin kylmälaitteista: A-luokassa energiaa kuluu vähän, ja G-luokan kiinteistö on paljon kuluttava.
Vanhoilla kiinteistöillä energiatodistuksen luokitus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, ja
todistuksen voi kirjoittaa isännöitsijä.
Energiatehokkuuden parantaminen voidaan aloittaa pienillä korjaustöillä. Lämmitysverkoston
perussäädöllä on hyvä aloittaa rakenteita rikkomaton energiaremontti. Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityslaitteiden toiminnan tarkastus tulisi tehdä säännöllisesti, jotta vialliset laitteistot eivät turhaan kuluttaisi energiaa.
Lämpökuvaus on yksi hyvä tapa tutkia mahdollisia virheitä sekä laatupoikkeamia rakenteita
rikkomatta. Vanhoissa rakennuksissa lämpökuvaus on hyvä ottaa jo korjaustöiden suunnitteluvaiheessa mukaan, lämpökuvauksella voidaan selvittää vaurioiden laajuutta sekä
paikantaa korjattavia alueita. Uudisrakennuksissa ja korjauksen jälkeen lämpökuvauksella
voidaan suorittaa laaduntarkkailua; eristeiden puuttuminen ja asennusvirheet näkyvät lämpökuvissa hyvin.
Kiinteistöt kuluttavat noin 30 % energiasta Suomessa. Kiinteistöjen lämmitysenergiasta pientalot kuluttavat suurimman osan, noin kolmanneksen. Pientalojen korjaamisella energiatehokkaammiksi voidaan vaikuttaa suureen osaan energian kulutuksessa. Vanhoissa pientaloissa tyypillisiä riskirakenteita energian kulutuksen kannalta ovat huono eristävyys, höyryn/ ilmansulun puuttuminen, painovoimainen ilmanvaihto, 2-lasiset ikkunat sekä huonot ulko-ovet. Kohdistamalla korjaukset edellä mainittuihin rakenteisiin saadaan energiaa säästettyä ja asumismukavuus paranee.
Vuoden 2008 alussa uudisrakentamisessa tuli voimaan energiatodistus, joka on lakisääteinen asiakirja rakennuksen energiantarpeesta. Energiatodistuksen luokitus on monille tuttu kodin kylmälaitteista: A-luokassa energiaa kuluu vähän, ja G-luokan kiinteistö on paljon kuluttava.
Vanhoilla kiinteistöillä energiatodistuksen luokitus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, ja
todistuksen voi kirjoittaa isännöitsijä.
Energiatehokkuuden parantaminen voidaan aloittaa pienillä korjaustöillä. Lämmitysverkoston
perussäädöllä on hyvä aloittaa rakenteita rikkomaton energiaremontti. Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityslaitteiden toiminnan tarkastus tulisi tehdä säännöllisesti, jotta vialliset laitteistot eivät turhaan kuluttaisi energiaa.
Lämpökuvaus on yksi hyvä tapa tutkia mahdollisia virheitä sekä laatupoikkeamia rakenteita
rikkomatta. Vanhoissa rakennuksissa lämpökuvaus on hyvä ottaa jo korjaustöiden suunnitteluvaiheessa mukaan, lämpökuvauksella voidaan selvittää vaurioiden laajuutta sekä
paikantaa korjattavia alueita. Uudisrakennuksissa ja korjauksen jälkeen lämpökuvauksella
voidaan suorittaa laaduntarkkailua; eristeiden puuttuminen ja asennusvirheet näkyvät lämpökuvissa hyvin.
eristävyys, höyryn/ ilmansulun puuttuminen, painovoimainen ilmanvaihto, 2-lasiset ikkunat sekä
huonot ulko-ovet. Kohdistamalla korjaukset edellä mainittuihin rakenteisiin saadaan energiaa
säästettyä ja asumismukavuus paranee.
Vuoden 2008 alussa uudisrakentamisessa tuli voimaan energiatodistus, joka on lakisääteinen asiakirja rakennuksen energiantarpeesta. Energiatodistuksen luokitus on monille tuttu kodin kylmälaitteista: A-luokassa energiaa kuluu vähän, ja G-luokan kiinteistö on paljon kuluttava.
Vanhoilla kiinteistöillä energiatodistuksen luokitus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, ja
todistuksen voi kirjoittaa isännöitsijä.
Energiatehokkuuden parantaminen voidaan aloittaa pienillä korjaustöillä. Lämmitysverkoston
perussäädöllä on hyvä aloittaa rakenteita rikkomaton energiaremontti. Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityslaitteiden toiminnan tarkastus tulisi tehdä säännöllisesti, jotta vialliset laitteistot eivät turhaan kuluttaisi energiaa.
Lämpökuvaus on yksi hyvä tapa tutkia mahdollisia virheitä sekä laatupoikkeamia rakenteita
rikkomatta. Vanhoissa rakennuksissa lämpökuvaus on hyvä ottaa jo korjaustöiden
suunnitteluvaiheessa mukaan, lämpökuvauksella voidaan selvittää vaurioiden laajuutta sekä
paikantaa korjattavia alueita. Uudisrakennuksissa ja korjauksen jälkeen lämpökuvauksella
voidaan suorittaa laaduntarkkailua; eristeiden puuttuminen ja asennusvirheet näkyvät lämpökuvissa hyvin.
Kiinteistöt kuluttavat noin 30 % energiasta Suomessa. Kiinteistöjen lämmitysenergiasta pientalot kuluttavat suurimman osan, noin kolmanneksen. Pientalojen korjaamisella energiatehokkaammiksi voidaan vaikuttaa suureen osaan energian kulutuksessa. Vanhoissa pientaloissa tyypillisiä riskirakenteita energian kulutuksen kannalta ovat huono eristävyys, höyryn/ ilmansulun puuttuminen, painovoimainen ilmanvaihto, 2-lasiset ikkunat sekä huonot ulko-ovet. Kohdistamalla korjaukset edellä mainittuihin rakenteisiin saadaan energiaa säästettyä ja asumismukavuus paranee.
Vuoden 2008 alussa uudisrakentamisessa tuli voimaan energiatodistus, joka on lakisääteinen asiakirja rakennuksen energiantarpeesta. Energiatodistuksen luokitus on monille tuttu kodin kylmälaitteista: A-luokassa energiaa kuluu vähän, ja G-luokan kiinteistö on paljon kuluttava.
Vanhoilla kiinteistöillä energiatodistuksen luokitus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, ja
todistuksen voi kirjoittaa isännöitsijä.
Energiatehokkuuden parantaminen voidaan aloittaa pienillä korjaustöillä. Lämmitysverkoston
perussäädöllä on hyvä aloittaa rakenteita rikkomaton energiaremontti. Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityslaitteiden toiminnan tarkastus tulisi tehdä säännöllisesti, jotta vialliset laitteistot eivät turhaan kuluttaisi energiaa.
Lämpökuvaus on yksi hyvä tapa tutkia mahdollisia virheitä sekä laatupoikkeamia rakenteita
rikkomatta. Vanhoissa rakennuksissa lämpökuvaus on hyvä ottaa jo korjaustöiden suunnitteluvaiheessa mukaan, lämpökuvauksella voidaan selvittää vaurioiden laajuutta sekä
paikantaa korjattavia alueita. Uudisrakennuksissa ja korjauksen jälkeen lämpökuvauksella
voidaan suorittaa laaduntarkkailua; eristeiden puuttuminen ja asennusvirheet näkyvät lämpökuvissa hyvin.
Kiinteistöt kuluttavat noin 30 % energiasta Suomessa. Kiinteistöjen lämmitysenergiasta pientalot kuluttavat suurimman osan, noin kolmanneksen. Pientalojen korjaamisella energiatehokkaammiksi voidaan vaikuttaa suureen osaan energian kulutuksessa. Vanhoissa pientaloissa tyypillisiä riskirakenteita energian kulutuksen kannalta ovat huono eristävyys, höyryn/ ilmansulun puuttuminen, painovoimainen ilmanvaihto, 2-lasiset ikkunat sekä huonot ulko-ovet. Kohdistamalla korjaukset edellä mainittuihin rakenteisiin saadaan energiaa säästettyä ja asumismukavuus paranee.
Vuoden 2008 alussa uudisrakentamisessa tuli voimaan energiatodistus, joka on lakisääteinen asiakirja rakennuksen energiantarpeesta. Energiatodistuksen luokitus on monille tuttu kodin kylmälaitteista: A-luokassa energiaa kuluu vähän, ja G-luokan kiinteistö on paljon kuluttava.
Vanhoilla kiinteistöillä energiatodistuksen luokitus perustuu toteutuneeseen kulutukseen, ja
todistuksen voi kirjoittaa isännöitsijä.
Energiatehokkuuden parantaminen voidaan aloittaa pienillä korjaustöillä. Lämmitysverkoston
perussäädöllä on hyvä aloittaa rakenteita rikkomaton energiaremontti. Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmityslaitteiden toiminnan tarkastus tulisi tehdä säännöllisesti, jotta vialliset laitteistot eivät turhaan kuluttaisi energiaa.
Lämpökuvaus on yksi hyvä tapa tutkia mahdollisia virheitä sekä laatupoikkeamia rakenteita
rikkomatta. Vanhoissa rakennuksissa lämpökuvaus on hyvä ottaa jo korjaustöiden suunnitteluvaiheessa mukaan, lämpökuvauksella voidaan selvittää vaurioiden laajuutta sekä
paikantaa korjattavia alueita. Uudisrakennuksissa ja korjauksen jälkeen lämpökuvauksella
voidaan suorittaa laaduntarkkailua; eristeiden puuttuminen ja asennusvirheet näkyvät lämpökuvissa hyvin.