Organisaatiomuutoksen vaikutukset taloushallinnon tositemääriin Hätäkeskuslaitoksessa vuosina 2010–2015
Wallin, Benita (2017)
Wallin, Benita
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249887
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää organisaatiomuutoksen vaikutukset Hätäkeskuslaitoksen taloushallinnon tositemäärissä vuosien 2010–2015 aikana. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli tuoda määrällistä tietoa mahdollisista muutoksista, pääasiassa ostolasku- ja matkalaskutositteiden kohdalta. Vaikka organisaation rakenneuudistuksen tarkoituksena ei ollutkaan ensisijaisesti vaikuttaa henkilöstön määrän vähentymiseen, tuodaan myös toteutuneet henkilötyövuosimuutokset esille tässä selvitystyössä.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa tarkastellaan Hätäkeskuslaitosta osana valtionhallintoa sekä valtion taloushallintoa. Strateginen ja muutostilanteen hallittu johtaminen vaatii julkiselta organisaatiolta suunnitelmallisuutta ja osaamista. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus sai alkunsa jo vuonna 2009, jolloin sisäministeriö teki päätöksen hätäkeskustoiminnan kehittämiseen liittyvistä strategisista linjauksista. Linjausten mukaisesti hätäkeskusalueita laajennettiin ja hätäkeskuksia vähennettiin. Varsinainen organisaation rakenneuudistus ajoittui usealle vuodelle, jolloin hätäkeskusten määrä väheni viidestätoista kuuteen. Ensimmäinen uuden organisaation mukainen hätäkeskus aloitti toimintansa vuonna 2011 ja viimeinen aloitti vuonna 2014.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tapaustutkimuksena, jossa valmiista kirjanpitoaineistosta saatiin dokumentaarista tietoa, jonka kautta selvitettiin Hätäkeskuslaitoksen eri yksiköiden ostolaskutositteiden määrä eri tilivuosien aikana. Matkalaskujen osalta määrälliset tiedot saatiin matkahallintajärjestelmistä yksiköittäin ja toteutuneet henkilötyövuodet selvitettiin henkilöstöhallinnon tuottamilta raporteilta. Tiedonhankintaan ei käytetty lainkaan laadullisia menetelmiä.
Tehdyn selvityksen perusteella voidaan kertoa ostolaskutositemäärien vähentyneen tuntuvasti Hätäkeskuslaitoksessa tarkasteluvuosien aikana, samoin voidaan selvityksen perusteella tulkita matkalaskujen vähentymisen hätäkeskuksissa johtuvan organisaatiorakenteen muuttumisesta. Koska henkilötyövuosimuutokset ovat olleet tarkastelun aikaisina vuosina melko suuret, voidaan olettaa muutoksen henkilötyövuosissa vaikuttaneen suoraan ainakin matkalaskujen määrään Hätäkeskuslaitoksessa.
Opinnäytetyön tulosten yhteenvetona voidaan sanoa olevan todennäköistä, että Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutos/ organisaatiomuutos on vaikuttanut taloushallinnossa käsiteltäviin tositemääriin merkittävästi.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa tarkastellaan Hätäkeskuslaitosta osana valtionhallintoa sekä valtion taloushallintoa. Strateginen ja muutostilanteen hallittu johtaminen vaatii julkiselta organisaatiolta suunnitelmallisuutta ja osaamista. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus sai alkunsa jo vuonna 2009, jolloin sisäministeriö teki päätöksen hätäkeskustoiminnan kehittämiseen liittyvistä strategisista linjauksista. Linjausten mukaisesti hätäkeskusalueita laajennettiin ja hätäkeskuksia vähennettiin. Varsinainen organisaation rakenneuudistus ajoittui usealle vuodelle, jolloin hätäkeskusten määrä väheni viidestätoista kuuteen. Ensimmäinen uuden organisaation mukainen hätäkeskus aloitti toimintansa vuonna 2011 ja viimeinen aloitti vuonna 2014.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tapaustutkimuksena, jossa valmiista kirjanpitoaineistosta saatiin dokumentaarista tietoa, jonka kautta selvitettiin Hätäkeskuslaitoksen eri yksiköiden ostolaskutositteiden määrä eri tilivuosien aikana. Matkalaskujen osalta määrälliset tiedot saatiin matkahallintajärjestelmistä yksiköittäin ja toteutuneet henkilötyövuodet selvitettiin henkilöstöhallinnon tuottamilta raporteilta. Tiedonhankintaan ei käytetty lainkaan laadullisia menetelmiä.
Tehdyn selvityksen perusteella voidaan kertoa ostolaskutositemäärien vähentyneen tuntuvasti Hätäkeskuslaitoksessa tarkasteluvuosien aikana, samoin voidaan selvityksen perusteella tulkita matkalaskujen vähentymisen hätäkeskuksissa johtuvan organisaatiorakenteen muuttumisesta. Koska henkilötyövuosimuutokset ovat olleet tarkastelun aikaisina vuosina melko suuret, voidaan olettaa muutoksen henkilötyövuosissa vaikuttaneen suoraan ainakin matkalaskujen määrään Hätäkeskuslaitoksessa.
Opinnäytetyön tulosten yhteenvetona voidaan sanoa olevan todennäköistä, että Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutos/ organisaatiomuutos on vaikuttanut taloushallinnossa käsiteltäviin tositemääriin merkittävästi.