Mobiilisovelluksia diabeteksen itsehoitoon : käytettävyyden arviointi
Millner, Max; Salovaara, Ollimatti (2017)
Millner, Max
Salovaara, Ollimatti
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249932
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää, millaisia sovelluksia on olemassa diabeteksen itsehoitoon Google Play -sovelluskaupassa. Pyrimme arvioimaan sovellusten käytettävyyttä, sekä niiden vaikutuksia diabeteksen hoitoon. Lisäksi käsittelemme digitalisuuden merkitystä terveydenhuollossa niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Sovellusten arviointi toteutettiin asiantuntija-arviona käyttäen heuristista menetelmää, sekä suomennettua Jakob Nielsenin luomaa mittaria, jolla arvioimme sovellusten käytettävyyttä. Arvio on tehty rinnakkaisarviona, jonka avulla kokosimme analyysin, joka käsittelee sovellusten käytettävyyttä. Opinnäytetyön pohdintaosiossa pohdimme sovellusten vaikutusta diabeteksen hoitoon ja tulevaisuuden näkymiä digitalisoituvasta yhteiskunnasta.
Valitsimme 250 sovelluksen joukosta 11 sovellusta. 11:sta sovelluksesta vain kaksi sovellusta olivat suomenkielisiä ja muut sovellukset olivat englanninkielisiä. Sovellusten käytettävyys oli hyvä. Sovellusten toimintojen monipuolisuus vaihteli ja jotkin sovellukset olivat monimutkaisempia kuin toiset. Sovellukset oli tarkoitettu diabeteksen hoidon seurantaan ja seurannan edistämiseen, mutta ei diabeteksen hoidon edistämiseen.
Sovellukset soveltuivat hyvin diabeteksen hoidon seurantaan, mutta sovellukset eivät varsinaisesti edistäneet diabeteksen hoitoa, eivätkä ne ohjanneet käyttäjää tekemään päätöksiä, joita hoidon edistäminen vaatisi. Opinnäytetyössä on esitetty tutkimustuloksia jo tehdyistä julkaisusta ja sisällytetty niitä pohdintaosioon. Sovellusten kehitys on vielä alkuvaiheessa, joten koemme, että tulevaisuudessa sovellukset ja muu telelääketiede olisivat erinomainen ratkaisu kiireelliseen ja kehittyneeseen yhteiskuntaan.
Sovellusten arviointi toteutettiin asiantuntija-arviona käyttäen heuristista menetelmää, sekä suomennettua Jakob Nielsenin luomaa mittaria, jolla arvioimme sovellusten käytettävyyttä. Arvio on tehty rinnakkaisarviona, jonka avulla kokosimme analyysin, joka käsittelee sovellusten käytettävyyttä. Opinnäytetyön pohdintaosiossa pohdimme sovellusten vaikutusta diabeteksen hoitoon ja tulevaisuuden näkymiä digitalisoituvasta yhteiskunnasta.
Valitsimme 250 sovelluksen joukosta 11 sovellusta. 11:sta sovelluksesta vain kaksi sovellusta olivat suomenkielisiä ja muut sovellukset olivat englanninkielisiä. Sovellusten käytettävyys oli hyvä. Sovellusten toimintojen monipuolisuus vaihteli ja jotkin sovellukset olivat monimutkaisempia kuin toiset. Sovellukset oli tarkoitettu diabeteksen hoidon seurantaan ja seurannan edistämiseen, mutta ei diabeteksen hoidon edistämiseen.
Sovellukset soveltuivat hyvin diabeteksen hoidon seurantaan, mutta sovellukset eivät varsinaisesti edistäneet diabeteksen hoitoa, eivätkä ne ohjanneet käyttäjää tekemään päätöksiä, joita hoidon edistäminen vaatisi. Opinnäytetyössä on esitetty tutkimustuloksia jo tehdyistä julkaisusta ja sisällytetty niitä pohdintaosioon. Sovellusten kehitys on vielä alkuvaiheessa, joten koemme, että tulevaisuudessa sovellukset ja muu telelääketiede olisivat erinomainen ratkaisu kiireelliseen ja kehittyneeseen yhteiskuntaan.