Terveyden edistämisen haasteet lastensuojelun erityisyksikössä
Rohde-Nielsen, Susannah (2017)
Lataukset:
Rohde-Nielsen, Susannah
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229496
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää terveyttä edistävä hyvinvointipäivä lastensuojelun erityisyksikössä asuville nuorille. Tavoitteena oli lisätä nuorten tietoutta omasta terveydestään sekä tietoutta siitä, kuinka he voivat vaikuttaa itse oman terveydentilansa edistämiseen. Kiljavan Majakassa asuvat nuoret käyvät koulua omien voimavarojensa ja psyykkisen vointinsa rajoissa, joten koulun puolesta annettava terveyskasvatus voi osalla nuorista olla puutteellista. Tästä syystä Kiljavan Majakassa koettiin tarvetta nuorten terveyskasvatukseen, jonka pohjalta ajatus tämän tyyppiseen opinnäytetyöhön syntyi. Opinnäytetyön tilaajana oli yksityinen lastensuojelun erityisyksikkö Kiljavan Majakka.
Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut tavat ja terveystottumukset, sekä elinolot vaikuttavat myös myöhemmässä elämässä. Myös kehitysympäristössä jossa lapset ja nuoret arkeaan elää, on suuri ero joko erojen tasaajana tai lisääjänä. Vaikka suuri osa nuorista voi hyvin, on eriarvoisuus silti vakava ongelma. Nuorten hyvinvointi on yleisesti parantunut Suomessa 2000-luvulla. Suhteet vanhempiin ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Fyysisiin työoloihin sekä työilmapiiriin liittyvät tekijät ovat parantuneet kouluissa. Nuoret ovat itse kokeneet terveydentilansa paremmaksi. Monet terveystottumukset ovat parantuneet, esimerkiksi tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet ja liikunnan harrastaminen on lisääntynyt.
Hyvinvointipäivä toteutettiin 6.4.2017 Kiljavan Majakassa Nurmijärvellä. Osallistujia oli yhteensä kahdeksan, iältään 15-17-vuotiaita. Nuoret jaettiin pienryhmiin ohjaamisen helpottamiseksi. Hyvinvointipäivän toimintapisteitä oli yhteensä neljä ja toimintapisteiden kesto oli 20 minuuttia. Jokainen ryhmä kiersi vuorollaan jokaisen toimintapisteen. Toimintapisteiden aiheina olivat liikunta, psyykkinen hyvinvointi, seksuaalisuus ja lisääntymisterveys sekä ravitsemus.
Hyvinvointipäivän onnistumista arvioin kyselylomakkeella, jotka täytettiin osallistujien kanssa hyvinvointipäivän päätteeksi. Myös osa henkilökunnasta vastasi kyselyyn. Arviointilomakkeet nuorille ja henkilökunnalle poikkesivat hieman toisistaan. Kyselylomake oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Kyselytulosten perusteella hyvinvointipäivä oli onnistunut melko hyvin sekä ohjauksen että toimintapisteiden osalta saadun palautteen perusteella. Henkilökunnan suurimmaksi kehittämisehdotukseksi nousi henkilökunnan määrä vastaavanlaisissa tapahtumissa. Nuoret puolestaan toivoivat enemmän ohjausta, joka myös osaltaan viittasi henkilökunnan riittävyyteen. Sekä henkilökunnan, että nuorten toiveena oli, että hyvinvointipäiviä järjestettäisiin jatkossakin ja Kiljavan Majakassa luvattiin järjestää vastavanlaisia tapahtumia myös tulevaisuudessa vaihtuvilla aihealueilla.
Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut tavat ja terveystottumukset, sekä elinolot vaikuttavat myös myöhemmässä elämässä. Myös kehitysympäristössä jossa lapset ja nuoret arkeaan elää, on suuri ero joko erojen tasaajana tai lisääjänä. Vaikka suuri osa nuorista voi hyvin, on eriarvoisuus silti vakava ongelma. Nuorten hyvinvointi on yleisesti parantunut Suomessa 2000-luvulla. Suhteet vanhempiin ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Fyysisiin työoloihin sekä työilmapiiriin liittyvät tekijät ovat parantuneet kouluissa. Nuoret ovat itse kokeneet terveydentilansa paremmaksi. Monet terveystottumukset ovat parantuneet, esimerkiksi tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet ja liikunnan harrastaminen on lisääntynyt.
Hyvinvointipäivä toteutettiin 6.4.2017 Kiljavan Majakassa Nurmijärvellä. Osallistujia oli yhteensä kahdeksan, iältään 15-17-vuotiaita. Nuoret jaettiin pienryhmiin ohjaamisen helpottamiseksi. Hyvinvointipäivän toimintapisteitä oli yhteensä neljä ja toimintapisteiden kesto oli 20 minuuttia. Jokainen ryhmä kiersi vuorollaan jokaisen toimintapisteen. Toimintapisteiden aiheina olivat liikunta, psyykkinen hyvinvointi, seksuaalisuus ja lisääntymisterveys sekä ravitsemus.
Hyvinvointipäivän onnistumista arvioin kyselylomakkeella, jotka täytettiin osallistujien kanssa hyvinvointipäivän päätteeksi. Myös osa henkilökunnasta vastasi kyselyyn. Arviointilomakkeet nuorille ja henkilökunnalle poikkesivat hieman toisistaan. Kyselylomake oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Kyselytulosten perusteella hyvinvointipäivä oli onnistunut melko hyvin sekä ohjauksen että toimintapisteiden osalta saadun palautteen perusteella. Henkilökunnan suurimmaksi kehittämisehdotukseksi nousi henkilökunnan määrä vastaavanlaisissa tapahtumissa. Nuoret puolestaan toivoivat enemmän ohjausta, joka myös osaltaan viittasi henkilökunnan riittävyyteen. Sekä henkilökunnan, että nuorten toiveena oli, että hyvinvointipäiviä järjestettäisiin jatkossakin ja Kiljavan Majakassa luvattiin järjestää vastavanlaisia tapahtumia myös tulevaisuudessa vaihtuvilla aihealueilla.