Selvitys Invalidiliiton jäsenistön elinolosuhteista
Fjäder, Erika (2017)
Fjäder, Erika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239581
Tiivistelmä
Jo aiemmat tutkimustulokset osoittavat, että moni vammainen henkilö kokee syrjintää. Puutteita yhdenvertaisuudesta koetaan esimerkiksi etsiessä väylää työelämään, palvelutilanteissa tai tuiki tavallisissa arjen tilanteissa, joissa ihmisten asenteet heijastuvat heidän käytöksessään vammaisia ihmisiä kohtaan. Tutkimustietoa vammaisten henkilöiden sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassamme ei kuitenkaan ole vielä niin riittävästi, että se olisi havahduttanut päättäjät eriarvoistumisen vastaisiin toimiin tarvittavassa mittakaavassa.
Toteutimme yhdessä Invalidiliiton kanssa kyselytutkimuksen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka osoitettiin Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin liittyneille eri lailla toimintaesteisille henkilöille. Päätavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla Invalidiliitto saisi kokonaiskuvan jäsenistönsä elämäntilanteesta ja elämän mielekkyydestä. Kyselyssä selvitettiin esimerkiksi sitä, mistä jäsenistön tulot koostuvat ja mihin ne riittävät. Taustatietoina kysyimme muun muassa, mitä sosiaali- ja sairaanhoitopalveluita he käyttävät, sekä kartoitimme heidän vammansa asteen. Tutkimuksen loppuosioon sijoitettujen elämän mielekkyyteen liittyvien kysymysten avulla pyrimme löytämään mahdollisia yhteyksiä edellä mainittujen syiden sekä koetun onnellisuuden välillä. Olettamuksena oli se, että Invalidiliiton jäsenet ovat huonommassa asemassa, kuin valtaväestö.
Opinnäyteyöni perimmäinen tarkoitus on kuvata Invalidiliiton kanssa toteutetussa Survey-tutkimuksessa saatujen tulosten avulla vammaisten henkilöiden elinolosuhteita. Sen vuoksi keskityn kertomaan työssäni epäkohdista, jotka ovat tulleet julki aiemmissa tutkimuksissa, hyödyntäen valtion virastojen julkisia tietokantoja. Yhtälailla keskityn myös pohjaamaan lakiperusteista tavoitetilaa, joka Suomessa tulisi vallita: Yhdenvertainen ja kaikkia yhteiskunnan jäseniä samassa määrin osallistava elämä jokaiselle. Olen ollut mukana keräämässä tietoa, jota voidaan jo lähitulevaisuudessa hyödyntää, kun halutaan kehittää vammaisten henkilöiden elinolosuhteita. Tiedon hyödyntäjinä toimivat Suomen päättäjät, jotka tarvitsevat tämän tutkimuksen tietoa vammaisten elämäntilanteesta ja -laadusta, sekä kyseisiin asioihin jo vaikuttaneista päätöksistä. Ilman sitä he eivät voi viedä yhteiskunnan kehitystä oikeaan ja tasavertaisempaan suuntaan.
Toteuttamallamme kyselylomakkeella saadut tulokset todensivat monella tapaa olemassa olevia epäkohtia: Tukien varassa elävien henkilöiden varojen riittämättömyys, huonot palvelukokemukset sekä hoidon ja osallisuuden puute. Positiivista oli se, että moni osasi nimetä paljon asioita, joihin on elämässään tyytyväinen. Tyytyväisyyttä herätti etenkin vahvan tukiverkon löytyminen. Käsittelen tutkimustuloksia vain tämän opinnäytetyön aikana hankkimani tietoperustan pohjalta.
Toteutimme yhdessä Invalidiliiton kanssa kyselytutkimuksen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka osoitettiin Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin liittyneille eri lailla toimintaesteisille henkilöille. Päätavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla Invalidiliitto saisi kokonaiskuvan jäsenistönsä elämäntilanteesta ja elämän mielekkyydestä. Kyselyssä selvitettiin esimerkiksi sitä, mistä jäsenistön tulot koostuvat ja mihin ne riittävät. Taustatietoina kysyimme muun muassa, mitä sosiaali- ja sairaanhoitopalveluita he käyttävät, sekä kartoitimme heidän vammansa asteen. Tutkimuksen loppuosioon sijoitettujen elämän mielekkyyteen liittyvien kysymysten avulla pyrimme löytämään mahdollisia yhteyksiä edellä mainittujen syiden sekä koetun onnellisuuden välillä. Olettamuksena oli se, että Invalidiliiton jäsenet ovat huonommassa asemassa, kuin valtaväestö.
Opinnäyteyöni perimmäinen tarkoitus on kuvata Invalidiliiton kanssa toteutetussa Survey-tutkimuksessa saatujen tulosten avulla vammaisten henkilöiden elinolosuhteita. Sen vuoksi keskityn kertomaan työssäni epäkohdista, jotka ovat tulleet julki aiemmissa tutkimuksissa, hyödyntäen valtion virastojen julkisia tietokantoja. Yhtälailla keskityn myös pohjaamaan lakiperusteista tavoitetilaa, joka Suomessa tulisi vallita: Yhdenvertainen ja kaikkia yhteiskunnan jäseniä samassa määrin osallistava elämä jokaiselle. Olen ollut mukana keräämässä tietoa, jota voidaan jo lähitulevaisuudessa hyödyntää, kun halutaan kehittää vammaisten henkilöiden elinolosuhteita. Tiedon hyödyntäjinä toimivat Suomen päättäjät, jotka tarvitsevat tämän tutkimuksen tietoa vammaisten elämäntilanteesta ja -laadusta, sekä kyseisiin asioihin jo vaikuttaneista päätöksistä. Ilman sitä he eivät voi viedä yhteiskunnan kehitystä oikeaan ja tasavertaisempaan suuntaan.
Toteuttamallamme kyselylomakkeella saadut tulokset todensivat monella tapaa olemassa olevia epäkohtia: Tukien varassa elävien henkilöiden varojen riittämättömyys, huonot palvelukokemukset sekä hoidon ja osallisuuden puute. Positiivista oli se, että moni osasi nimetä paljon asioita, joihin on elämässään tyytyväinen. Tyytyväisyyttä herätti etenkin vahvan tukiverkon löytyminen. Käsittelen tutkimustuloksia vain tämän opinnäytetyön aikana hankkimani tietoperustan pohjalta.