ICF-viitekehyksen soveltuminen kuntoutusprosessin tueksi kehitysvammahuollossa : Työntekijöiden näkemyksiä
Hellsten, Pirjo; Marin-Vilkkinen, Susanna (2017)
Hellsten, Pirjo
Marin-Vilkkinen, Susanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117605
Tiivistelmä
Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollossa käynnistettiin ICF-projekti vuosille 2015-2018. Projektin tarkoituksena on ottaa ICF-viitekehys käyttöön kuntoutuksen tueksi toimintakyvyn kuvaamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa ICF-viitekehyksen soveltumisesta kehitysvammaisen asiakkaan kuntoutusprosessissa ja tavoitteena oli tuottaa tietoa ICF- viitekehyksen käyttöönotosta ICF-projektiryhmän käyttöön.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin henkilöstön haastatteluista saatua sekä kyselylomakkeella kerättyä tietoa; henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä ICF:stä ja sen soveltuvuudesta kehitysvammahuollon kuntoutusprosessiin. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin koulutuksen tärkeys ICF-viitekehyksen käyttöön saamisen tukena; jotta ICF-osaamisesta saadaan paras hyöty ja tuki asiakaslähtöiseen työskentelyyn, on tarkoituksenmukaista kouluttaa koko henkilökunta. Koulutuksen ja lisäoppimisen myötä saataisiin myös positiivista asennetta uuden tavan omaksumiseen. Tuloksissa nousi myös esiin henkilökunnan positiivinen asenne ICF-viitekehyksen käyttömahdollisuuksia kohtaan.
ICF-viitekehyksen käyttöönottoon suhtaudutaan sitä positiivisemmin, mitä enemmän siitä saadaan tietoa ja oppia. Henkilökunnan tasavertainen kouluttaminen tukee ICF-viitekehyksen käyttöönoton mahdollisuuksia. Suunnitelmallisen kouluttamisen lisäksi olisi hyvä kohdentaa ja kehittää myös rakenteista kirjaamista ICF-pohjaiseksi, jolloin ICF-viitekehyksen käyttö olisi jokapäiväistä ja helpommin omaksuttavissa eri ammattialoilla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin henkilöstön haastatteluista saatua sekä kyselylomakkeella kerättyä tietoa; henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä ICF:stä ja sen soveltuvuudesta kehitysvammahuollon kuntoutusprosessiin. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin koulutuksen tärkeys ICF-viitekehyksen käyttöön saamisen tukena; jotta ICF-osaamisesta saadaan paras hyöty ja tuki asiakaslähtöiseen työskentelyyn, on tarkoituksenmukaista kouluttaa koko henkilökunta. Koulutuksen ja lisäoppimisen myötä saataisiin myös positiivista asennetta uuden tavan omaksumiseen. Tuloksissa nousi myös esiin henkilökunnan positiivinen asenne ICF-viitekehyksen käyttömahdollisuuksia kohtaan.
ICF-viitekehyksen käyttöönottoon suhtaudutaan sitä positiivisemmin, mitä enemmän siitä saadaan tietoa ja oppia. Henkilökunnan tasavertainen kouluttaminen tukee ICF-viitekehyksen käyttöönoton mahdollisuuksia. Suunnitelmallisen kouluttamisen lisäksi olisi hyvä kohdentaa ja kehittää myös rakenteista kirjaamista ICF-pohjaiseksi, jolloin ICF-viitekehyksen käyttö olisi jokapäiväistä ja helpommin omaksuttavissa eri ammattialoilla.