Liikunnan merkitys leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen - kirjallisuuskatsaus
Poraharju, Jenna; Rahikainen, Henna (2017)
Poraharju, Jenna
Rahikainen, Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178686
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on liikunnan merkitys leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen. Työ on osa Positiivisen mielenterveyden edistäminen lapsiperheissä -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää positiivisen mielenterveyden asiakaslähtöisen arvioinnin välineitä lapsiperheille, joissa on 3-5-vuotias lapsi. Tarkoituksena on luoda toimintamalleja hyvinvoinnin ohjaamiseen kyseessä olevan lapsiryhmän parissa työskenteleville ammattilaisille positiivisen mielenterveyden edistämiseksi.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tarkoituksena oli kuvata aikaisemman tutkimustiedon perusteella liikkumisen merkitystä positiivisen mielenterveyteen. Työhön etsittiin tutkimuksia liikunnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen. Positiivinen mielenterveys jaoteltiin neljään osa-alueeseen: tunteisiin, kognitioon, sosiaaliseen toimintaan ja koherenssin tunteeseen. Aiheesta löydettiin viisi tutkimusta, jotka taulukoitiin sisältölähtöisesti.
Tutkimusten perusteella liikunta edistää leikki-ikäisen lapsen positiivista mielenterveyttä. Liikunta vaikuttaa myönteisesti keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen sekä auttaa asioiden mieleen palauttamista ja uuden oppimista. Liikunta auttaa sosiaalisten taitojen oppimisessa ja edistää lapsen kykyä ylläpitää vertaissuhteita. Opettajat osallistavat lapsia liikkeen avulla oppimistilanteissa. Hyvät motoriset taidot ja niiden oppiminen edesauttaa lapsen pystyvyyden kokemista ja itsetuntoa. Liikunnan avulla lapset voivat rauhoittua ja opetella käsittelemään tunteitaan. Näiden tutkimusten perusteella ei löydetty yhteyttä koherenssin tunteen ja liikunnan välillä.
Työssä koottiin yhteen aiempaa tutkimustietoa aiheesta ja työn tuloksia voi hyödyntää hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Tutkittua tietoa löytyi aiheesta vähän, joten aihetta olisi syytä tutkia enemmän.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tarkoituksena oli kuvata aikaisemman tutkimustiedon perusteella liikkumisen merkitystä positiivisen mielenterveyteen. Työhön etsittiin tutkimuksia liikunnan merkityksestä leikki-ikäisen lapsen positiiviseen mielenterveyteen. Positiivinen mielenterveys jaoteltiin neljään osa-alueeseen: tunteisiin, kognitioon, sosiaaliseen toimintaan ja koherenssin tunteeseen. Aiheesta löydettiin viisi tutkimusta, jotka taulukoitiin sisältölähtöisesti.
Tutkimusten perusteella liikunta edistää leikki-ikäisen lapsen positiivista mielenterveyttä. Liikunta vaikuttaa myönteisesti keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen sekä auttaa asioiden mieleen palauttamista ja uuden oppimista. Liikunta auttaa sosiaalisten taitojen oppimisessa ja edistää lapsen kykyä ylläpitää vertaissuhteita. Opettajat osallistavat lapsia liikkeen avulla oppimistilanteissa. Hyvät motoriset taidot ja niiden oppiminen edesauttaa lapsen pystyvyyden kokemista ja itsetuntoa. Liikunnan avulla lapset voivat rauhoittua ja opetella käsittelemään tunteitaan. Näiden tutkimusten perusteella ei löydetty yhteyttä koherenssin tunteen ja liikunnan välillä.
Työssä koottiin yhteen aiempaa tutkimustietoa aiheesta ja työn tuloksia voi hyödyntää hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Tutkittua tietoa löytyi aiheesta vähän, joten aihetta olisi syytä tutkia enemmän.