Leikki-ikäisen lapsen mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen
Peltoniemi, Marika (2017)
Peltoniemi, Marika
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117731
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas leikki-ikäisen lapsen mielenterveyden häiriöiden tunnistamisesta vanhemmille. Sen tavoitteena on edistää lasten mielenterveyttä. Työn tilasi Vaasan keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka. Oppaan sisältö perustuu aikaisempaan tutkimustietoon sekä asiantuntijahaastatteluihin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu leikki-ikäisen psykologisesta kehityksestä, mielenterveyden häiriöistä ja lapsen mielenterveyden hoitamisesta. Psykologisessa kehityksessä käydään läpi erikseen 2–3-vuotiaiden ja 4–5-vuotiaiden kehitystehtävät, sosiaalinen käyttäytyminen sekä tunne-elämä. Mielenterveydenhäiriöistä tarkastellaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismin kirjo, masennus, ahdistus, fobia, käytösongelmat, traumaperäinen stressihäiriö, häiriöt varhaisessa vuorovaikutussuhteessa, sekä uni- ja syömishäiriöt. Lapsen mielenterveyden hoitamisessa tuodaan esille hoitajan näkökulma sekä tarkastellaan vanhemmuutta.
Opinnäytetyössä toteutettiin myös kvalitatiivinen tutkimusosuus. Aineistonkeruu tapahtui haastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistuivat sairaanhoitaja ja lastenpsykiatri. Ne toteutettiin joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017. Aineiston analyysinä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Lasten mielenterveyden ongelmien koettiin näkyvän eniten päivittäisissä arjen tilanteissa sekä erilaisina käyttäytymisen ongelmina. Neuropsykiatristen sairauksien kerrottiin näkyvän jo tämän ikäisillä lapsilla selvästi. Teoriassa muutkin psykiatriset sairaudet ovat mahdollisia jo leikki-iässä, mutta niin vahvojen diagnoosien antaminen pienille lapsille ei ole suotavaa. Lasta tulisi seurata monta vuotta ennen diagnoosin tekoa, sillä usein ongelmat kehittyvät iän mukana pois. Riskien olemassaolo myöhemmälle sairastumiselle tulisi kuitenkin huomioida. Vanhemmuuden tukeminen koettiin suureksi osaksi lapsen hoitoa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu leikki-ikäisen psykologisesta kehityksestä, mielenterveyden häiriöistä ja lapsen mielenterveyden hoitamisesta. Psykologisessa kehityksessä käydään läpi erikseen 2–3-vuotiaiden ja 4–5-vuotiaiden kehitystehtävät, sosiaalinen käyttäytyminen sekä tunne-elämä. Mielenterveydenhäiriöistä tarkastellaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, autismin kirjo, masennus, ahdistus, fobia, käytösongelmat, traumaperäinen stressihäiriö, häiriöt varhaisessa vuorovaikutussuhteessa, sekä uni- ja syömishäiriöt. Lapsen mielenterveyden hoitamisessa tuodaan esille hoitajan näkökulma sekä tarkastellaan vanhemmuutta.
Opinnäytetyössä toteutettiin myös kvalitatiivinen tutkimusosuus. Aineistonkeruu tapahtui haastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistuivat sairaanhoitaja ja lastenpsykiatri. Ne toteutettiin joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017. Aineiston analyysinä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Lasten mielenterveyden ongelmien koettiin näkyvän eniten päivittäisissä arjen tilanteissa sekä erilaisina käyttäytymisen ongelmina. Neuropsykiatristen sairauksien kerrottiin näkyvän jo tämän ikäisillä lapsilla selvästi. Teoriassa muutkin psykiatriset sairaudet ovat mahdollisia jo leikki-iässä, mutta niin vahvojen diagnoosien antaminen pienille lapsille ei ole suotavaa. Lasta tulisi seurata monta vuotta ennen diagnoosin tekoa, sillä usein ongelmat kehittyvät iän mukana pois. Riskien olemassaolo myöhemmälle sairastumiselle tulisi kuitenkin huomioida. Vanhemmuuden tukeminen koettiin suureksi osaksi lapsen hoitoa.