Lapsiystävällinen ravintola
Flinck, Satu (2017)
Flinck, Satu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127824
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään lapsiperheiden käsityksiä lapsiystävällisestä ravintolasta. Mediassakin esillä ollut aihe on ajankohtainen. Tutkimuksen kohteena ovat sekä aikuisten että lasten kokemukset ja käsitykset lapsiystävällisestä ravintolasta, koska tarkoituksena on saada asiasta laaja ja syvällinen ymmärrys.
Lapsiperheet ovat iso kohderyhmä, joka sisältää monia huomioonotettavia tekijöitä. Lapsilla on kuluttajina tiettyjä erityispiirteitä, jotka lapsiystävällisen ravintolan tulee huomioida. Lapsiperheiden palvelemisessa on huomioitava lapsen kohtaaminen asiakkaana siinä, missä aikuinenkin.
Ihmisen suhde ruokaan kehittyy varhain ja ruokailu on kokonaisvaltainen kokemus. Eri ikävaiheille on löydettävissä erityispiirteitä. Lapsille on omat ravitsemussuositukset, joissa korostuu monipuolisuus ja terveellisyys. Yksi nykyajan trendi on ruoan viihteellistyminen.
Palveluiden kehittämisestä on tullut palvelumuotoilua, jossa huomioidaan asiakkaan näkökulma ja yksilölliset tarpeet. Palvelupolku kattaa kaikki palvelun osa-alueet lähtien tiedon etsimisestä aina palautteenantamiseen saakka. Myös ravintolassa käynti sisältää monia eri kontaktipisteitä ja lapsiystävällisyyden olisi hyvä näkyä prosessin joka vaiheessa.
Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat helsinkiläiset lapsiperheet, joiden lapset ovat 0–12 -vuotiaita. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastateltavina oli yhdeksän aikuista ja yhdeksän lasta. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa selvisi, että perheet käyvät kohtuullisen usein yhdessä ravintolassa. Ravintolassa käydään muiden asioiden hoitamisen yhteydessä sekä erityispäivinä. Tietoa etsitään erityisesti internetistä. Ravintola valinnassa painottuvat sijainti, helppous, tuttuus ja hinta. Lapsiystävällisyyttä toivotaan varustelussa ja ympäristössä. Aikuiset muistivat erityisellä lämmöllä lasten huomioimista asiakaspalvelussa. Lapsille toivotaan monipuolista kotiruokaa ja viihdettä, mikä estää turhautumista.
Lapsilla on hyviä kokemuksia ravintolakäynneistä. Heille tärkeimpänä tekijänä on ruoka. Tämän lisäksi lapset pitävät viihteestä.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että lapsiystävällisyys tulee huomioida palvelupolun eri osa-alueilla. Tutkimuksen lopuksi pohditaan tulosten suhdetta aikaisempaan tutkimustietoon sekä tutkimuksen luotettavuutta.
Lapsiperheet ovat iso kohderyhmä, joka sisältää monia huomioonotettavia tekijöitä. Lapsilla on kuluttajina tiettyjä erityispiirteitä, jotka lapsiystävällisen ravintolan tulee huomioida. Lapsiperheiden palvelemisessa on huomioitava lapsen kohtaaminen asiakkaana siinä, missä aikuinenkin.
Ihmisen suhde ruokaan kehittyy varhain ja ruokailu on kokonaisvaltainen kokemus. Eri ikävaiheille on löydettävissä erityispiirteitä. Lapsille on omat ravitsemussuositukset, joissa korostuu monipuolisuus ja terveellisyys. Yksi nykyajan trendi on ruoan viihteellistyminen.
Palveluiden kehittämisestä on tullut palvelumuotoilua, jossa huomioidaan asiakkaan näkökulma ja yksilölliset tarpeet. Palvelupolku kattaa kaikki palvelun osa-alueet lähtien tiedon etsimisestä aina palautteenantamiseen saakka. Myös ravintolassa käynti sisältää monia eri kontaktipisteitä ja lapsiystävällisyyden olisi hyvä näkyä prosessin joka vaiheessa.
Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat helsinkiläiset lapsiperheet, joiden lapset ovat 0–12 -vuotiaita. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastateltavina oli yhdeksän aikuista ja yhdeksän lasta. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa selvisi, että perheet käyvät kohtuullisen usein yhdessä ravintolassa. Ravintolassa käydään muiden asioiden hoitamisen yhteydessä sekä erityispäivinä. Tietoa etsitään erityisesti internetistä. Ravintola valinnassa painottuvat sijainti, helppous, tuttuus ja hinta. Lapsiystävällisyyttä toivotaan varustelussa ja ympäristössä. Aikuiset muistivat erityisellä lämmöllä lasten huomioimista asiakaspalvelussa. Lapsille toivotaan monipuolista kotiruokaa ja viihdettä, mikä estää turhautumista.
Lapsilla on hyviä kokemuksia ravintolakäynneistä. Heille tärkeimpänä tekijänä on ruoka. Tämän lisäksi lapset pitävät viihteestä.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että lapsiystävällisyys tulee huomioida palvelupolun eri osa-alueilla. Tutkimuksen lopuksi pohditaan tulosten suhdetta aikaisempaan tutkimustietoon sekä tutkimuksen luotettavuutta.