Kallonsisäiset verenvuodot - taustatekijät ja tunnistamisen haasteet ensihoidossa
Holopainen, Natalia; Wallenius, Milja (2017)
Holopainen, Natalia
Wallenius, Milja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117609
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kallonsisäisen verenvuotopotilaan sairastumiseen johtaneita taustatekijöitä eli vuotojen syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Lisäksi tarkoituksena on kuvata kallonsisäisten verenvuotojen tunnistamisen haasteita. Tavoitteena on syventää ja tukea ensihoitajaopiskelijoiden ja ensihoitotyössä toimivien ammattilaisten tietoutta kallonsisäisistä verenvuodoista ja vahvistaa ammattilaisten valmiuksia tehokkaampaan vuotojen tunnistamiseen.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään kallonsisäisistä verenvuodoista SAV:tä ja ICH:ta sekä tuodaan esiin näiden diagnostisia haasteita. Lisäksi työhön on koottu kallonsisäisten verenvuotojen tunnistamista käsittelevät kaaviot. Opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa hyödynnettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisiä ja kotimaisia tietokantoja. Lopullisessa työssä lähteinä käytettiin muun muassa kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita sekä aiheeseen liittyvää ensihoitoa, anatomiaa ja neurologiaa käsittelevää kirjallisuutta.
Maailmanlaajuisesti aivoverenkiertohäiriöistä noin 5-15 % on SAV:n tai ICH:n aiheuttamia. Määrällisesti SAV:a diagnosoidaan Suomessa noin 1000 ja ICH:a noin 2600 tapausta vuodessa. Noin 50 % ICH:aan ja SAV:oon sairastuneista kuolee, ICH:an kohdalla kuolleisuus on mahdollisesti tätäkin korkeampi.
Kallonsisäisten verenvuotojen tunnistaminen on haastavaa, sillä niiden oirekuvilla on runsaasti yhtäläisyyksiä muiden aivoverenkiertohäiriöiden ja neurologisia häiriöitä aiheuttavien sairauksien oirekuviin. Verenvuotojen tunnistaminen jo ensihoidossa on kuitenkin tärkeää, jotta hoitoketju saadaan viiveettä käynnistettyä ja potilas mahdollisimman nopeasti kuljetettua hänen tutkimus- ja hoitotarpeitaan vastaavaan hoitopaikkaan. Kallonsisäisten verenvuotojen taustatekijöiden ymmärtäminen on ajankohtaista vuotojen korkean ilmaantuvuuden vuoksi. Vuotojen tunnistamisen haasteellisuuden käsitteleminen on tarpeellista sekä vuotojen korkean ilmaantuvuuden että ensihoidon käyttöön kehitettävien terveysteknologian apuvälineiden yleistymisen vuoksi.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään kallonsisäisistä verenvuodoista SAV:tä ja ICH:ta sekä tuodaan esiin näiden diagnostisia haasteita. Lisäksi työhön on koottu kallonsisäisten verenvuotojen tunnistamista käsittelevät kaaviot. Opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa hyödynnettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisiä ja kotimaisia tietokantoja. Lopullisessa työssä lähteinä käytettiin muun muassa kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita sekä aiheeseen liittyvää ensihoitoa, anatomiaa ja neurologiaa käsittelevää kirjallisuutta.
Maailmanlaajuisesti aivoverenkiertohäiriöistä noin 5-15 % on SAV:n tai ICH:n aiheuttamia. Määrällisesti SAV:a diagnosoidaan Suomessa noin 1000 ja ICH:a noin 2600 tapausta vuodessa. Noin 50 % ICH:aan ja SAV:oon sairastuneista kuolee, ICH:an kohdalla kuolleisuus on mahdollisesti tätäkin korkeampi.
Kallonsisäisten verenvuotojen tunnistaminen on haastavaa, sillä niiden oirekuvilla on runsaasti yhtäläisyyksiä muiden aivoverenkiertohäiriöiden ja neurologisia häiriöitä aiheuttavien sairauksien oirekuviin. Verenvuotojen tunnistaminen jo ensihoidossa on kuitenkin tärkeää, jotta hoitoketju saadaan viiveettä käynnistettyä ja potilas mahdollisimman nopeasti kuljetettua hänen tutkimus- ja hoitotarpeitaan vastaavaan hoitopaikkaan. Kallonsisäisten verenvuotojen taustatekijöiden ymmärtäminen on ajankohtaista vuotojen korkean ilmaantuvuuden vuoksi. Vuotojen tunnistamisen haasteellisuuden käsitteleminen on tarpeellista sekä vuotojen korkean ilmaantuvuuden että ensihoidon käyttöön kehitettävien terveysteknologian apuvälineiden yleistymisen vuoksi.