POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATE-GIAN JA TOIMINTAOHJELMAN 2016–2020 TOIMEENPANO : Strategian ja toimintaohjelman 2016–2020 merkityksellisyyden ja toteutuksen arviointi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Mäntykangas, Ulla (2017)
Mäntykangas, Ulla
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086878
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategian ja toimintaohjelman merkityksellisyyttä ja toimeenpanoa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen ammatilliset koulutuksen järjestäjät Pohjois-Pohjanmaalla kokevat Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategian ja toimintaohjelman 2016–2020 merkityksellisyyden yrittäjyyskasvatusta ohjaavana asiakirjana. Lisäksi selvitettiin, miten strategia ja toimin-taohjelma on toimeenpantu toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja miten toimintaohjelmassa 2016–2020 esitetyt tavoitteet yrittäjyys- ja työelämätaitojen, oppimisympäristöjen ja -menetelmien sekä yrittävän kulttuurin kehittämiseksi on otettu huomioon käytännössä. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016–2020 on laadittu Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin koordinoimassa Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä joulukuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Se kohdennettiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Koulutuskeskus Brahen, Oulun seudun ammattiopiston sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulun johdolle/yksikön johdolle, rehto-reille ja/tai pedagogisesta toiminnasta vastaaville henkilöille, lähiesimiehille ja muille avainhenkilöille. Kohdejoukko oli yhteensä 72 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 23 henkilöä (32 %). Kysymykset johdettiin strategian ja toimintaohjelman toiselle asteelle asetetuista tavoitteista. Vastauksia analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintaohjelmaa 2016–2020 pidetään merkityksellisenä, mutta toimeenpano ja siihen sitoutuminen on vielä kokonaisuudessaan satunnaista. Strategiasta ja toimintaohjelmasta tiedottamista ja toimeenpanon strategista johtamista tulee edelleen kehittää. Tutkimuksen avulla saatiin esille toisen asteen ammatilliselle koulutukselle asetettujen yrittäjyys- ja työelämätaitojen sekä oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittämiskohteita. Opettajien yrittäjyysosaamisen systemaattisella kehittämisellä, pedagogisilla yrittävää kulttuuria tukevilla ratkaisuilla ja yrittäjyyttä tukevien opintopolkujen rakentamisella yrittäjyyskasvatusta voidaan edistää. Yrittäjyyskasvatusta halutaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen tavanomaisissa toiminnoissa kuten työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa sekä asiakas- ja harjoitus-töissä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuva oppiminen tulee lisääntymään, jolloin yritysten ja työpaikkojen merkitys yrittäjyyskasvatuksen kumppaneina tulee entisestään korostumaan
Kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä joulukuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Se kohdennettiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, Koulutuskeskus Brahen, Oulun seudun ammattiopiston sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulun johdolle/yksikön johdolle, rehto-reille ja/tai pedagogisesta toiminnasta vastaaville henkilöille, lähiesimiehille ja muille avainhenkilöille. Kohdejoukko oli yhteensä 72 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 23 henkilöä (32 %). Kysymykset johdettiin strategian ja toimintaohjelman toiselle asteelle asetetuista tavoitteista. Vastauksia analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintaohjelmaa 2016–2020 pidetään merkityksellisenä, mutta toimeenpano ja siihen sitoutuminen on vielä kokonaisuudessaan satunnaista. Strategiasta ja toimintaohjelmasta tiedottamista ja toimeenpanon strategista johtamista tulee edelleen kehittää. Tutkimuksen avulla saatiin esille toisen asteen ammatilliselle koulutukselle asetettujen yrittäjyys- ja työelämätaitojen sekä oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittämiskohteita. Opettajien yrittäjyysosaamisen systemaattisella kehittämisellä, pedagogisilla yrittävää kulttuuria tukevilla ratkaisuilla ja yrittäjyyttä tukevien opintopolkujen rakentamisella yrittäjyyskasvatusta voidaan edistää. Yrittäjyyskasvatusta halutaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen tavanomaisissa toiminnoissa kuten työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa sekä asiakas- ja harjoitus-töissä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuva oppiminen tulee lisääntymään, jolloin yritysten ja työpaikkojen merkitys yrittäjyyskasvatuksen kumppaneina tulee entisestään korostumaan