Maankäyttösopimuskäytännöt keskisuurissa kaupungeissa
Autio, Jukka (2017)
Autio, Jukka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285722
Tiivistelmä
Kunnilla on elinkelpoisuutensa ja itsenäisyytensä säilyttääkseen lähes poikkeuksetta tavoitteena asukasluvun kasvattaminen tai ainakin sen pitäminen vähintään entisellään. Tähän tavoitteeseen päästäkseen tulee kunnalla olla osoittaa alueita asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, jonka avulla kunnat pystyvät ohjaamaan millaista rakentamista eri alueille tulee. Asemakaavoittaminen aiheuttaa kunnille pääsääntöisesti toteuttamiskustannuksia, kuten kunnallistekniikan ja julkisten palvelujen rakentamista. Täydennyskaavoitus on hyvä vaihtoehto olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntämiseen ilman, että kunnan tarvitsee välttämättä rakentaa uusia julkisia palveluja.
Yleensä kunnat pyrkivät hankkimaan maa-alueet omistukseensa vapaaehtoisilla kaupoilla hyvissä ajoin ennen niiden asemakaavoittamista. Mikäli ostoneuvottelut eivät johda kiinteistökauppoihin, voi kunta hakea asemakaavoittaman maan lunastuslupaa ympäristöministeriöltä yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Yksityinen maanomistaja voi haluta asemakaavan tai asemakaavamuutoksen omistamilleen alueilleen. Kunnan kannalta voi olla järkevämpääkin sopia yksityisessä omistuksessa olevan alueen kaavoittamisesta maan ostamisen sijaan. Tällöin alueen toteutumisriski jää maanomistajalle ja kunta voi periä maankäyttösopimuksella maanomistajalta asemakaavasta kunnalle aiheutuneet kustannukset. Yksityisten maanomistajien maita kaavoittamalla ja maankäyttösopimuksia laatimalla kunta saa yksityisessä omistuksessa olevia alueita tehokkaampaan käyttöön.
Yleensä kunnat pyrkivät hankkimaan maa-alueet omistukseensa vapaaehtoisilla kaupoilla hyvissä ajoin ennen niiden asemakaavoittamista. Mikäli ostoneuvottelut eivät johda kiinteistökauppoihin, voi kunta hakea asemakaavoittaman maan lunastuslupaa ympäristöministeriöltä yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Yksityinen maanomistaja voi haluta asemakaavan tai asemakaavamuutoksen omistamilleen alueilleen. Kunnan kannalta voi olla järkevämpääkin sopia yksityisessä omistuksessa olevan alueen kaavoittamisesta maan ostamisen sijaan. Tällöin alueen toteutumisriski jää maanomistajalle ja kunta voi periä maankäyttösopimuksella maanomistajalta asemakaavasta kunnalle aiheutuneet kustannukset. Yksityisten maanomistajien maita kaavoittamalla ja maankäyttösopimuksia laatimalla kunta saa yksityisessä omistuksessa olevia alueita tehokkaampaan käyttöön.