Aivoverenkiertohäiriö (AVH)- kuntoutujan yläraajan toimintakyvyn kehittäminen virtuaalitodellisuusympäristössä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Räty, Jonna (2017)
Räty, Jonna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064344
Tiivistelmä
Yläraajan toimintarajoitteet ovat yleinen ongelma aivoverenkiertohäiriön jälkeen ja ne rajoittavat henkilön osallistumista ja suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Kuntoutuksessa kuitenkin yläraajan huomioiminen jää usein vähäiseksi, alkuvaiheen kuntoutuksen keskittyen enemmän kävelyyn ja sitä valmistaviin harjoituksiin. Yläraajan kuntoutukseen on useita eri menetelmiä, virtuaalikuntoutuksen ollen melko uusi ja vielä vähän käytetty menetelmä. Tutkimusnäytön mukaan kuntoutus tulisi aloittaa varhain, sen tulisi olla intensiivistä ja toteutua moniammatillisessa yksikössä. Kuntoutuksessa merkittäviä asioita ovat myös harjoitteiden laatu, harjoitteluympäristö ja niistä saatu palaute. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista yläraajan virtuaalikuntoutus on, minkälaisille aivoverenkiertohäiriökuntoutujille se sopii, minkälaisia laitteita kuntoutuksessa on käytetty ja millaisia tuloksia on saatu.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tiedonhaku tehtiin Pubmed ja PEDro- tietokannoista. Löytyneistä 372:sta tutkimuksesta mukaan valikoitui 10 tutkimusta, jotka täyttivät opinnäytetyön sisäänottokriteerit. Mukaan valikoituneet tutkimukset ovat melko heterogeenisiä harjoittelun intensiteetin, käytettyjen mittareiden ja laitteiden suhteen.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että yläraajan virtuaalikuntoutus on käyttökelpoinen menetelmä yläraajan kuntoutukseen aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tutkimuksissa yläraajan toimintakyky on parantunut virtuaalikuntoutuksella, mutta se ei ole ollut tehokkaampi kuin muut yläraajan kuntoutusmenetelmät. Yläraajan virtuaalikuntoutuksella voidaan kuitenkin lisätä harjoittelun intensiteettiä ja kuntoutujan itsenäistä harjoittelua.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tiedonhaku tehtiin Pubmed ja PEDro- tietokannoista. Löytyneistä 372:sta tutkimuksesta mukaan valikoitui 10 tutkimusta, jotka täyttivät opinnäytetyön sisäänottokriteerit. Mukaan valikoituneet tutkimukset ovat melko heterogeenisiä harjoittelun intensiteetin, käytettyjen mittareiden ja laitteiden suhteen.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että yläraajan virtuaalikuntoutus on käyttökelpoinen menetelmä yläraajan kuntoutukseen aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Tutkimuksissa yläraajan toimintakyky on parantunut virtuaalikuntoutuksella, mutta se ei ole ollut tehokkaampi kuin muut yläraajan kuntoutusmenetelmät. Yläraajan virtuaalikuntoutuksella voidaan kuitenkin lisätä harjoittelun intensiteettiä ja kuntoutujan itsenäistä harjoittelua.