1960-luvulla rakennetun omakotitalon kunnostaminen vapaa-ajan asunnoksi
Holm, Markus (2017)
Holm, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245192
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa mahdollisimman kattavasti vuonna 1964 valmistuneen, lähes alkuperäisessä kunnossa olevan, pientalon nykyinen kunto sekä korjaustarve kuntotutkimuksen avulla. Lisäksi työssä pohditaan mahdollisia korjausmenetelmiä sekä niiden kannattavuutta.
Tutkimusmenetelminä kuntotutkimuksessa olivat aistinvarainen arviointi, rakenteiden avaukset, merkkisavukokeet, lämpökuvaus sekä sisäilmastomittaus. Lisäksi seinärakenteille tehtiin lämpö- ja kosteussimulointi WUFI-ohjelmistolla.
Aistinvaraisessa havainnoinnissa huomattiin useita korjausta vaativia kohteita rakennuksen eri rakenteissa. Osassa rakenteiden avauskohdista havaittiin viitteitä vanhoista kosteusvauriosta. Lämpökuvauksessa nähtiin useampia lämpö- sekä ilmavuotokohtia sekä eristevikoja. Sisäilmastomittauksen perusteella voitiin todeta ilmanvaihdon riittämättömyys. Merkkisavukokeiden avulla saatiin lähinnä lisätodisteita ilmanvaihdon toimimattomuudesta.
Kosteussimulointi WUFI-ohjelmistolla osoitti nykyiset seinärakenteet toimiviksi, kunhan riittävä ilmanvaihto on järjestetty. Kellarin seinien ulkopuolista kosteusrasitusta olisi kuitenkin hyvä saada pienennettyä.
Rakennuksen suurimmiksi ongelmiksi osoittautui vuotava vesikatto, ilmavaihdon puutteet kellarissa, asuintiloissa sekä yläpohjassa. Näiden lisäksi rakennuksessa oli useita pikaista korjausta vaativia kohteita.
Korjaussuunnitelmassa on pohdittu nykyisen vaurioituneen rakenteen korjaamisen ja rakenteen uusimisen etuja ja haittoja tapauskohtaisesti. Pohdinnan tuloksena päädyttiin kunnostamaan rakennukselle joitain lisäkäyttövuosia.
Tutkimusmenetelminä kuntotutkimuksessa olivat aistinvarainen arviointi, rakenteiden avaukset, merkkisavukokeet, lämpökuvaus sekä sisäilmastomittaus. Lisäksi seinärakenteille tehtiin lämpö- ja kosteussimulointi WUFI-ohjelmistolla.
Aistinvaraisessa havainnoinnissa huomattiin useita korjausta vaativia kohteita rakennuksen eri rakenteissa. Osassa rakenteiden avauskohdista havaittiin viitteitä vanhoista kosteusvauriosta. Lämpökuvauksessa nähtiin useampia lämpö- sekä ilmavuotokohtia sekä eristevikoja. Sisäilmastomittauksen perusteella voitiin todeta ilmanvaihdon riittämättömyys. Merkkisavukokeiden avulla saatiin lähinnä lisätodisteita ilmanvaihdon toimimattomuudesta.
Kosteussimulointi WUFI-ohjelmistolla osoitti nykyiset seinärakenteet toimiviksi, kunhan riittävä ilmanvaihto on järjestetty. Kellarin seinien ulkopuolista kosteusrasitusta olisi kuitenkin hyvä saada pienennettyä.
Rakennuksen suurimmiksi ongelmiksi osoittautui vuotava vesikatto, ilmavaihdon puutteet kellarissa, asuintiloissa sekä yläpohjassa. Näiden lisäksi rakennuksessa oli useita pikaista korjausta vaativia kohteita.
Korjaussuunnitelmassa on pohdittu nykyisen vaurioituneen rakenteen korjaamisen ja rakenteen uusimisen etuja ja haittoja tapauskohtaisesti. Pohdinnan tuloksena päädyttiin kunnostamaan rakennukselle joitain lisäkäyttövuosia.