Kajaanilaisten leikki-ikäisten lasten vanhem-pien ruoka- ja liikuntatottumukset
Karjalainen, Tiia; Limma, Jonna (2017)
Karjalainen, Tiia
Limma, Jonna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245201
Tiivistelmä
Ravitsemus ja liikunta ovat merkittäviä tekijöitä elintapasairauksien ehkäisyssä. Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta vähentävät riskiä sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin. Pitkällä aikavälillä suomalaisten ruokatottumukset ovat parantuneet ja muuttuneet ravitsemussuositusten ohjaamaan suuntaan. Myös vapaa-ajan liikunnan määrä on lisääntynyt. Muutoksia huonompaankin suuntaan on, esimerkiksi ylipaino on lisääntynyt.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kajaanilaisten leikki-ikäisten lasten vanhempien liikunta- ja ruokatottumuksia. Tavoitteena oli tuottaa alueellista tietoa hoitotyön ammattilaisille leikki-ikäisten lasten vanhempien ruoka- ja liikuntatottumuksista terveysneuvonnan tueksi. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaiset ovat kajaanilaisten leikki-ikäisten lasten vanhempien ruoka- ja liikuntatottumukset sekä onko naisten ja miesten ruoka- ja liikuntatottumuksissa eroa?
Opinnäytetyömme tilaajana oli Kajaanin ammattikorkeakoulu, josta yhdyshenkilönä toimi sairaan- ja terveydenhoito -osaamisalueen koulutuspäällikkö Jaana Kemppainen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut osallisena Lifelong Wellbeing -hankkeessa. Hankkeessa oli mukana myös Kajaanin kaupunki sekä viisi kajaanilaista päiväkotia. Hankkeen aikana päiväkotia käyvien lasten vanhemmille tehtiin kysely, josta opinnäytetyön aineisto muodostuu. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-tilastointiohjelman avulla. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ja teoriatietoihin, jonka jälkeen tehtiin johtopäätökset.
Vanhemmista naiset söivät kokonaisuudessaan hieman terveellisemmin kuin miehet, mutta sattumien, eli niiden ruokien käyttö, jotka eivät kuulu päivittäiseen terveyttä edistävään ruokavalioon, oli myös hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Kajaanilaiset vanhemmat harrastivat liikuntaa, mutta liikunnan määrä ei täyttänyt suosituksia. Naiset söivät hieman miehiä terveellisemmin, mutta miehet harrastivat hengästyttävää liikuntaa naisia enemmän.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla kostamuslaisten ja kajaanilaisten vanhempien ruoka- ja liikuntatottumusten erojen vertailu. Kostamuslaisille vanhemmille on toteutettu samanlainen kysely kuin kajaanilaisille vanhemmille, joten tällainen tutkimus olisi mahdollista. Valmiista aineistosta ei hyödynnetty kaikkia kysymyksiä eri terveystottumuksista, joten samasta aineistosta saisi vielä muitakin opinnäytetöitä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kajaanilaisten leikki-ikäisten lasten vanhempien liikunta- ja ruokatottumuksia. Tavoitteena oli tuottaa alueellista tietoa hoitotyön ammattilaisille leikki-ikäisten lasten vanhempien ruoka- ja liikuntatottumuksista terveysneuvonnan tueksi. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaiset ovat kajaanilaisten leikki-ikäisten lasten vanhempien ruoka- ja liikuntatottumukset sekä onko naisten ja miesten ruoka- ja liikuntatottumuksissa eroa?
Opinnäytetyömme tilaajana oli Kajaanin ammattikorkeakoulu, josta yhdyshenkilönä toimi sairaan- ja terveydenhoito -osaamisalueen koulutuspäällikkö Jaana Kemppainen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut osallisena Lifelong Wellbeing -hankkeessa. Hankkeessa oli mukana myös Kajaanin kaupunki sekä viisi kajaanilaista päiväkotia. Hankkeen aikana päiväkotia käyvien lasten vanhemmille tehtiin kysely, josta opinnäytetyön aineisto muodostuu. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-tilastointiohjelman avulla. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ja teoriatietoihin, jonka jälkeen tehtiin johtopäätökset.
Vanhemmista naiset söivät kokonaisuudessaan hieman terveellisemmin kuin miehet, mutta sattumien, eli niiden ruokien käyttö, jotka eivät kuulu päivittäiseen terveyttä edistävään ruokavalioon, oli myös hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Kajaanilaiset vanhemmat harrastivat liikuntaa, mutta liikunnan määrä ei täyttänyt suosituksia. Naiset söivät hieman miehiä terveellisemmin, mutta miehet harrastivat hengästyttävää liikuntaa naisia enemmän.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla kostamuslaisten ja kajaanilaisten vanhempien ruoka- ja liikuntatottumusten erojen vertailu. Kostamuslaisille vanhemmille on toteutettu samanlainen kysely kuin kajaanilaisille vanhemmille, joten tällainen tutkimus olisi mahdollista. Valmiista aineistosta ei hyödynnetty kaikkia kysymyksiä eri terveystottumuksista, joten samasta aineistosta saisi vielä muitakin opinnäytetöitä.