Segment Routing
Litmanen, Ilpo (2017)
Litmanen, Ilpo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704094469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704094469
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli tutustua segmenttireititykseen (segment routing) ja testata sen soveltuvuutta tietoliikenneverkon hallintaan. Segmenttireititys on tarkoitettu suurten tietoliikenneverkkojen tarpeisiin, silloin kun hallintaa ei pystytä toteuttamaan riittävän tarkasti nykyisin käytössä olevien reititysprotokollien avulla. Segmenttireitityksen on suunniteltu toimivan laajennuksena nykyisiin reititysprotokolliin, eikä sen käyttö näin ollen vaadi uusien verkkolaitteiden hankkimista.
Työssä tutustuttiin ensin segmenttireitityksen perusteisiin ja arkkitehtuuriin lyhyiden esimerkkien avulla. Tämän jälkeen konfiguroitiin virtualisoitu testiympäristö kotitietokoneelle käyttäen pohjana segmenttireitityksen demonstrointiin tarkoitettua virtuaalikonetta (Open Network Foundation SPRING-OPEN project virtual machine). Testiympäristön ja testausvaiheen konfiguraatioista laadittiin seikkaperäinen ohjeistus, jotta työn käytännönvaihe olisi mahdollisimman helppoa toistaa tarvittaessa toisella tietokoneella.
Virtuaalikoneen demonstrointiin tarkoitettujen esitysten koodia muokattiin niin, että testiosiossa pystyttiin helposti kokeilemaan segmenttireitityksen perusominaisuuksia. Testausvaiheessa määriteltiin virtualisoituun verkkoon segmenttireititystunneleita ja -käytänteitä, minkä jälkeen virtuaaliverkon liikennettä analysoitiin siihen tarkoitetulla työkalulla.
Testiympäristössä suoritetut testit osoittivat, että segmenttireititystä voidaan käyttää tietoliikenneverkkojen hallitsemiseen. Segmenttireitityksen aiheuttama hallintaliikenne (Control Traffic Overhead) on vähäistä verrattuna muihin vastaaviin ratkaisuihin.
Testiympäristö ei toiminut odotetusti silloin, kun virtualisoituun verkkoon aiheutettiin keinotekoisesti häiriöitä. Alun perin segmenttireitityksen demonstrointiin tarkoitettu ympäristö hidastui merkittävästi häiriötilanteessa, eikä se kyennyt itsenäisesti toimimaan segmenttireititysarkkitehtuurin mukaisesti.
Työssä tutustuttiin ensin segmenttireitityksen perusteisiin ja arkkitehtuuriin lyhyiden esimerkkien avulla. Tämän jälkeen konfiguroitiin virtualisoitu testiympäristö kotitietokoneelle käyttäen pohjana segmenttireitityksen demonstrointiin tarkoitettua virtuaalikonetta (Open Network Foundation SPRING-OPEN project virtual machine). Testiympäristön ja testausvaiheen konfiguraatioista laadittiin seikkaperäinen ohjeistus, jotta työn käytännönvaihe olisi mahdollisimman helppoa toistaa tarvittaessa toisella tietokoneella.
Virtuaalikoneen demonstrointiin tarkoitettujen esitysten koodia muokattiin niin, että testiosiossa pystyttiin helposti kokeilemaan segmenttireitityksen perusominaisuuksia. Testausvaiheessa määriteltiin virtualisoituun verkkoon segmenttireititystunneleita ja -käytänteitä, minkä jälkeen virtuaaliverkon liikennettä analysoitiin siihen tarkoitetulla työkalulla.
Testiympäristössä suoritetut testit osoittivat, että segmenttireititystä voidaan käyttää tietoliikenneverkkojen hallitsemiseen. Segmenttireitityksen aiheuttama hallintaliikenne (Control Traffic Overhead) on vähäistä verrattuna muihin vastaaviin ratkaisuihin.
Testiympäristö ei toiminut odotetusti silloin, kun virtualisoituun verkkoon aiheutettiin keinotekoisesti häiriöitä. Alun perin segmenttireitityksen demonstrointiin tarkoitettu ympäristö hidastui merkittävästi häiriötilanteessa, eikä se kyennyt itsenäisesti toimimaan segmenttireititysarkkitehtuurin mukaisesti.