Perehdytyksen kehittäminen
Kaipio, Hanna-Kaisa (2017)
Kaipio, Hanna-Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704024040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704024040
Tiivistelmä
Opinnäyte käsittelee perehdytystä ja perehdytyksen kehittämistä taitoluisteluseurassa Etelä-Vantaan Taitoluistelijat Ry (EVT). Vantaalla toimiva erityisesti lasten ja nuorten urheiluun panostava seura on tunnettu laadukkaasta valmennuksesta ja hyvistä harjoittelun puitteista. Nuoren Suomen sinettiseurana EVT tarjoaa monipuolisia taitoluistelun harjoitusmahdollisuuksia yksinluistelun, joukkueluistelun sekä eri-ikäisten ja tasoisten lasten ja aikuisten harrasteryhmien muodossa.
Opinnäytteen tavoitteena oli tutkia perehdytyksen nykytilaa toimeksiantajaseurassa. Tutkimustyö sai alun valmennustyön ohessa tapahtuneen havainnoinnin perusteella. Työtä päätettiin lähteä työstämään yhdessä seuran toiminnanjohtajan kanssa. Tavoitteena työllä oli löytää tietopohjaa perehdytyssuunnitelman sekä perehdytyksen tarkistuslistan laatimiselle. Toistaiseksi seurassa ei ole noudatettu suunnitelmallista perehdytystä eikä perehdytyksen onnistumista ole myöskään seurattu riittävästi. Tavoitteena oli myös selkiyttää toimijoiden tehtävänkuvia ja määritellä sellaiset henkilöt, jotka voivat vastata perehdyttämisestä jatkossa. Suurin rooli tutkimuksessa oli seurassa toimivilla palkatuilla valmentajilla ja ohjaajilla. Lisäksi seurasta löytyy useita vapaaehtoisia, joita perehdytystä varten kerätty tieto todennäköisesti myös hyödyttää.
Opinnäytteen teoriaosuus käsittelee perehdytyksen teoriaa sekä lainopillisia seikkoja, jotka vaikuttavat perehdytykseen ja yleisesti ottaen rekrytointiprosessiin. Teoriaosuuden pohjalla on käytetty useita kirjallisia lähteitä perehdytyksestä ja esimiestyöstä. Tapauksen ja työn kohteen esittelyssä on käyty läpi myös lasten ohjauksen perusperiaatteita, joita löytyi hyvin erilaisista lasten liikuntaa ja seuratoimintaa tutkineista kirjallisista lähteistä. Tämän tiedon tueksi valikoitui pari valmennukseen keskittynyttä artikkelia sekä seuratoimintaan ja urheiluun keskittyneitä verkkosivustoja.
Laadullisen tutkimuksen teorian pohjalla on käytetty sekä kirjallisia, että verkosta löytyviä muun muassa eri yliopistojen tuottamia materiaaleja, jotka käsittelevät erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Näistä valikoituivat työn kannalta oleelliset menetelmät joita käsitellään tarkemmin. Valikoidut menetelmät olivat teemahaastattelu, kyselytutkimus sekä havainnointi. Kyselytutkimuksella oli suurin rooli tutkimuksen osalta ja tämän perusteella saatu tieto on perehdytyssuunnitelman laatimisen kannalta tärkeintä. Kyselyyn vastasivat uudet sekä vanhat seuran työntekijät ja erityisesti ne, joille perehdytys on ollut kaikkein ajankohtaisin.
Tutkimuksen pohjalta saatiin hyvin tietoa perehdytykseen liittyvistä yleisistä seikoista, jotka tulee huomioida. Tutkimustyö auttoi tutustumaan seuratyöympäristöön ja valmentajiin paremmin. Samalla saatiin hyvää palautetta nykyisistä toimintatavoista, jonka pohjalta voidaan kehittää erityisesti valmennuksen perehdytystä ja helpottaa ohjaajien ja valmentajien työtä. Tutkimuksen pohjalta aiotaan laatia varsinaista kirjattua materiaalia jatkossa tapahtuvaa perehdytystä varten.
Opinnäytteen tavoitteena oli tutkia perehdytyksen nykytilaa toimeksiantajaseurassa. Tutkimustyö sai alun valmennustyön ohessa tapahtuneen havainnoinnin perusteella. Työtä päätettiin lähteä työstämään yhdessä seuran toiminnanjohtajan kanssa. Tavoitteena työllä oli löytää tietopohjaa perehdytyssuunnitelman sekä perehdytyksen tarkistuslistan laatimiselle. Toistaiseksi seurassa ei ole noudatettu suunnitelmallista perehdytystä eikä perehdytyksen onnistumista ole myöskään seurattu riittävästi. Tavoitteena oli myös selkiyttää toimijoiden tehtävänkuvia ja määritellä sellaiset henkilöt, jotka voivat vastata perehdyttämisestä jatkossa. Suurin rooli tutkimuksessa oli seurassa toimivilla palkatuilla valmentajilla ja ohjaajilla. Lisäksi seurasta löytyy useita vapaaehtoisia, joita perehdytystä varten kerätty tieto todennäköisesti myös hyödyttää.
Opinnäytteen teoriaosuus käsittelee perehdytyksen teoriaa sekä lainopillisia seikkoja, jotka vaikuttavat perehdytykseen ja yleisesti ottaen rekrytointiprosessiin. Teoriaosuuden pohjalla on käytetty useita kirjallisia lähteitä perehdytyksestä ja esimiestyöstä. Tapauksen ja työn kohteen esittelyssä on käyty läpi myös lasten ohjauksen perusperiaatteita, joita löytyi hyvin erilaisista lasten liikuntaa ja seuratoimintaa tutkineista kirjallisista lähteistä. Tämän tiedon tueksi valikoitui pari valmennukseen keskittynyttä artikkelia sekä seuratoimintaan ja urheiluun keskittyneitä verkkosivustoja.
Laadullisen tutkimuksen teorian pohjalla on käytetty sekä kirjallisia, että verkosta löytyviä muun muassa eri yliopistojen tuottamia materiaaleja, jotka käsittelevät erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Näistä valikoituivat työn kannalta oleelliset menetelmät joita käsitellään tarkemmin. Valikoidut menetelmät olivat teemahaastattelu, kyselytutkimus sekä havainnointi. Kyselytutkimuksella oli suurin rooli tutkimuksen osalta ja tämän perusteella saatu tieto on perehdytyssuunnitelman laatimisen kannalta tärkeintä. Kyselyyn vastasivat uudet sekä vanhat seuran työntekijät ja erityisesti ne, joille perehdytys on ollut kaikkein ajankohtaisin.
Tutkimuksen pohjalta saatiin hyvin tietoa perehdytykseen liittyvistä yleisistä seikoista, jotka tulee huomioida. Tutkimustyö auttoi tutustumaan seuratyöympäristöön ja valmentajiin paremmin. Samalla saatiin hyvää palautetta nykyisistä toimintatavoista, jonka pohjalta voidaan kehittää erityisesti valmennuksen perehdytystä ja helpottaa ohjaajien ja valmentajien työtä. Tutkimuksen pohjalta aiotaan laatia varsinaista kirjattua materiaalia jatkossa tapahtuvaa perehdytystä varten.