Elottoman potilaan tavoittamisviiveen lyhentäminen Kymenlaaksossa
Viipuri, Aki (2017)
Viipuri, Aki
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703233645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703233645
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoitus oli parantaa Kymenlaakson asukkaiden selviytymistä kammiovärinästä johtuvissa sydänpysähdyksissä. Äkillinen sydänpysähdys on edelleen suurin yksittäinen terveysongelma Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä. Muutamat alueet maailmassa ovat saaneet parannettua sydänpysähdysten selviytymislukuja kehittämällä potilaan hoitoketjua sekä hyödyntämällä esimerkiksi kaikkia turvallisuusviranomaisia elottomien potilaiden hoidossa. Sydänpysähdystilanteissa paras ennuste on potilaalla, jolla on defibrilloitava rytmi. Jos tällainen potilas tavoitetaan alle viidessä minuutissa, on selviytymismahdollisuus jopa 50–70 prosenttia. Potilaan ennuste huononee keskimäärin 10 % minuutissa ennen ensimmäistä defibrillaatiota.
Kehittämistyön tavoitteena oli luoda Kymenlaakson pelastuslaitokselle toimintamalli, jossa voidaan hyödyntää kaikkia paloautoilla liikkuvia henkilöitä elottoman potilaan hoidon aloituksessa. Yksiköt paikantuvat karttajärjestelmään ja tuleva hätäkeskusjärjestelmä ERICA mahdollistaa yksikön hälyttämisen lähimpänä defibrillaatioon kykenevänä yksikkönä potilaan luokse. Vastaavanlaista toimintaa, jossa hyödynnetään myös muitakin, kuin varsinaisia ensivaste yksiköitä, ei ole Suomessa ollut. Lisäksi tavoitteena oli ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyön tehostaminen, tulevien sosiaali- ja terveystoimen ja maakunta uudistusten mukaisesti
Kehittämistyössä hyödynnettiin aikaisempaa näyttöön perustuvaa tietoa uuden toiminnan pohjana. Kehittämistyön prosessin aikana toteutettiin kahdenkymmenen defibrillaattorin hankinta, suunniteltiin ja toteutettiin laitteiden sijoittelu paloautoihin sekä laadittiin toiminta-ohje ja koulutettiin Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilökunta aloittamaan elottoman potilaan hoidon.
Kehittämistyön tuloksena Kymenlaaksoon saatiin toiminta-malli, joka lisää defibrillaattorilla varustettujen yksiköiden määrää 20:llä. Tulevaisuudessa yksiköiden määrää on tarkoitus lisätä edelleen. Henkilökunnalle on suunniteltu vuosittaista kertauskoulutusta elottoman potilaan hoidosta, jotta toiminta-malli saadaan juurrutettua osaksi päivittäistä toimintaa.
Kehittämistyön tavoitteena oli luoda Kymenlaakson pelastuslaitokselle toimintamalli, jossa voidaan hyödyntää kaikkia paloautoilla liikkuvia henkilöitä elottoman potilaan hoidon aloituksessa. Yksiköt paikantuvat karttajärjestelmään ja tuleva hätäkeskusjärjestelmä ERICA mahdollistaa yksikön hälyttämisen lähimpänä defibrillaatioon kykenevänä yksikkönä potilaan luokse. Vastaavanlaista toimintaa, jossa hyödynnetään myös muitakin, kuin varsinaisia ensivaste yksiköitä, ei ole Suomessa ollut. Lisäksi tavoitteena oli ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyön tehostaminen, tulevien sosiaali- ja terveystoimen ja maakunta uudistusten mukaisesti
Kehittämistyössä hyödynnettiin aikaisempaa näyttöön perustuvaa tietoa uuden toiminnan pohjana. Kehittämistyön prosessin aikana toteutettiin kahdenkymmenen defibrillaattorin hankinta, suunniteltiin ja toteutettiin laitteiden sijoittelu paloautoihin sekä laadittiin toiminta-ohje ja koulutettiin Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilökunta aloittamaan elottoman potilaan hoidon.
Kehittämistyön tuloksena Kymenlaaksoon saatiin toiminta-malli, joka lisää defibrillaattorilla varustettujen yksiköiden määrää 20:llä. Tulevaisuudessa yksiköiden määrää on tarkoitus lisätä edelleen. Henkilökunnalle on suunniteltu vuosittaista kertauskoulutusta elottoman potilaan hoidosta, jotta toiminta-malli saadaan juurrutettua osaksi päivittäistä toimintaa.