Ihminen edellä, jaetun johtajuuden polulla : Valteri, johtotason näkökulmasta katsottuna
Happonen, Pirjo (2017)
Happonen, Pirjo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703143276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703143276
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa jaetulla johtajuudella tarkoitetaan johtajuutta, jossa johtaja ei luovuta valtaansa kokonaan muille, vaan hän jakaa valtaa ja vastuuta. Johtaja mahdollistaa työntekijöiden onnistumisen työssään. Jaetussa johtajuudessa johtajan rooli on enemmänkin palveleva. Jaettuun johtajuuteen ei päästä pelkästään johtajan avulla, vaan se edellyttää koko työyhteisön jäsenten pyrkimistä yhteiseen hyvään. Jokaisella on oltava halu vaikuttaa ja vastata omista teoistaan. Työryhmän jäsenet voivat johtaa toinen toisiaan. Onnistuessan jaettu johtajuus luo valta-vasti energiaa työyhteisön käyttöön.
Opinnäytetyöni tavoitteena on tarkastella jaettua johtajuutta ilmiönä. Tutkimukseni tarkoituksena on rehtoreiden johtamiskäytäntöjen perusteella saada selville, toteutuuko toimeksiantajan työyhteisössä jaettua johtajuutta. Mikäli jaettua johtajuutta toteutuu, missä vaiheessa toimeksiantaja on jaetun johtajuuden polulla tai onko toimeksiantaja ylipäätään menossa kohti jaettua johtajuutta. Tavoitteenani on tarkastella jaettua johtajuutta Oppimis- ja ohjaus-keskus Valterin työyhteisössä haastattelemalla johtavaa rehtoria sekä toimipisteiden rehtoreita. Tarkastelen jaettua johtajuutta johtavan rehtorin ja toimipiste rehtoreiden näkökulmista.
Tutkimukseni on ajankohtainen Valteria ajatellen, sillä johtaminen tulee muuttumaan, kun kuusi koulua yhdistyi yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi syksyllä 2015, jonka seurauksena organisaatiorakenne muuttui. Uusi organisaatiorakenne astui voimaan 1.1.2017. Se, meneekö johtaminen Valterissa kohti jaettua johtajuutta, selkeytyy tutkimukseni tuloksena.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukseni on case-tyyppinen, jossa keskityn tiettyyn aiheeseen, jaettuun johtajuuteen, tarkastellen tätä aihetta tietyn ryhmän, johtotason näkökulmasta. Tutkimukseni on kuvaileva, jossa tarkoitus on kuvailla ilmiötä ja sen keskeisiä piirteitä. Tutkimusmenetelmänä käytin yksilöhaas-tatteluja ja omaa havainnointia. Tiedonkeruumenetelmänä käytin haastatteluja. Kohderyhmänä tutkimuksessani oli johtava rehtori ja toimipisterehtorit, yhteensä 7 henkilöä. Jokainen johtaja osallistui haastatteluun.
Tutkimuksessani nousi selkeästi esille monia jaetun johtajuuden piirteitä. Tutkimustulokset osoittavat yhtenäisiä ajatuksia siitä, mihin suuntaan johtaminen on toimeksiantajan organisaatiossa menossa ja missä vaiheessa organi-saatio on johtotason näkökulmasta katsottuna jaetun johtajuuden polulla. Tuleva vuosi osoittaa käytännössä, mitä uusi organisaatiorakenne tuo tullessaan ja miten vastuualueiden jakaminen onnistuu.
Kehittämisehdotuksena tutkimuksessani nousee esille muutamia asiantuntijatason konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla jaettua johtajuutta voisi jalkauttaa työyhteisöön. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi, missä määrin asi-antuntijatasolla koetaan jaetun johtajuuden piirteiden toteutuvan organisaatiossa ja miten jaettua johtajuutta voisi asiantuntijoiden näkökulmasta kehittää yhteisen hyväksi.
Opinnäytetyöni tavoitteena on tarkastella jaettua johtajuutta ilmiönä. Tutkimukseni tarkoituksena on rehtoreiden johtamiskäytäntöjen perusteella saada selville, toteutuuko toimeksiantajan työyhteisössä jaettua johtajuutta. Mikäli jaettua johtajuutta toteutuu, missä vaiheessa toimeksiantaja on jaetun johtajuuden polulla tai onko toimeksiantaja ylipäätään menossa kohti jaettua johtajuutta. Tavoitteenani on tarkastella jaettua johtajuutta Oppimis- ja ohjaus-keskus Valterin työyhteisössä haastattelemalla johtavaa rehtoria sekä toimipisteiden rehtoreita. Tarkastelen jaettua johtajuutta johtavan rehtorin ja toimipiste rehtoreiden näkökulmista.
Tutkimukseni on ajankohtainen Valteria ajatellen, sillä johtaminen tulee muuttumaan, kun kuusi koulua yhdistyi yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi syksyllä 2015, jonka seurauksena organisaatiorakenne muuttui. Uusi organisaatiorakenne astui voimaan 1.1.2017. Se, meneekö johtaminen Valterissa kohti jaettua johtajuutta, selkeytyy tutkimukseni tuloksena.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukseni on case-tyyppinen, jossa keskityn tiettyyn aiheeseen, jaettuun johtajuuteen, tarkastellen tätä aihetta tietyn ryhmän, johtotason näkökulmasta. Tutkimukseni on kuvaileva, jossa tarkoitus on kuvailla ilmiötä ja sen keskeisiä piirteitä. Tutkimusmenetelmänä käytin yksilöhaas-tatteluja ja omaa havainnointia. Tiedonkeruumenetelmänä käytin haastatteluja. Kohderyhmänä tutkimuksessani oli johtava rehtori ja toimipisterehtorit, yhteensä 7 henkilöä. Jokainen johtaja osallistui haastatteluun.
Tutkimuksessani nousi selkeästi esille monia jaetun johtajuuden piirteitä. Tutkimustulokset osoittavat yhtenäisiä ajatuksia siitä, mihin suuntaan johtaminen on toimeksiantajan organisaatiossa menossa ja missä vaiheessa organi-saatio on johtotason näkökulmasta katsottuna jaetun johtajuuden polulla. Tuleva vuosi osoittaa käytännössä, mitä uusi organisaatiorakenne tuo tullessaan ja miten vastuualueiden jakaminen onnistuu.
Kehittämisehdotuksena tutkimuksessani nousee esille muutamia asiantuntijatason konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla jaettua johtajuutta voisi jalkauttaa työyhteisöön. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi, missä määrin asi-antuntijatasolla koetaan jaetun johtajuuden piirteiden toteutuvan organisaatiossa ja miten jaettua johtajuutta voisi asiantuntijoiden näkökulmasta kehittää yhteisen hyväksi.