Ikääntyneiden ennaltaehkäisevät terveystarkastukset : Kirjallisuuskatsaus
Hurskainen, Leila; Lehtinen, Heta (2017)
Hurskainen, Leila
Lehtinen, Heta
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703073012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703073012
Tiivistelmä
Tulevien vuosikymmenten aikana väestön ikärakenne vanhenee vielä entisestään. Ikääntyvien määrän kasvaessa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja terveyden edistämisen merkitys korostuvat. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvailla, mitä ikääntyneiden ennalta ehkäisevien terveystarkastusten tulisi sisältää ja miksi. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä terveystarkastuksista ja terveyden edistämisestä. Aiomme hyödyntää kirjallisuuskatsausta tulevassa terveydenhoitotyön kehittämistyössä, jossa laadimme vastaavan sairaanhoitajan työvälineeksi check-listan ikääntyneiden terveystarkastuksien tueksi.
Opinnäytetyömme toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valikoitui 20 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Koska ikääntyneiden terveystarkastuksista itsessään ei juurikaan löydy tutkimustietoa, käsittelemme aihetta ikääntyneiden terveyden riskitekijöiden kautta. Kirjallisuuden pohjalta nousseet riskitekijät muodostavat kokonaisuuden, jota tulisi tarkastella terveystarkastuksissa.
Luotettavia ja yleisesti hyväksyttyjä tutkimuksia, kuten väitöskirjoja, ikääntyneiden terveyteen liittyvistä riskeistä löytyi useista eri näkökulmista. Tuloksia tarkastellessa voi huomata, että terveyden riskitekijöillä on selkeät yhteydet toisiinsa. Esimerkiksi ravitsemuksen on todettu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja kognition muutoksiin. Fyysinen aktiivisuus liittyy olennaisesti kaatumisiin, joiden riskitekijöitä ovat monilääkitys, heikentynyt kognitio, ravitsemuksen ongelmat sekä fyysisen aktiivisuuden heikentyminen. Masennus- ja ahdistuneisuusoireita on pystytty tutkimusten mukaan vähentämään kaatumisia ehkäisemällä. Aistitoimintojen heikkenemisen on todettu olevan yhteydessä ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja yksinäisyyteen. Terveysneuvonta ja elämäntapaohjaus on koettu erittäin hyödyllisiksi myös ikääntyneiden terveyden edistämisessä.
Tuloksista voidaan todeta ikääntyneiden terveyden edistämisen olevan erittäin moniulotteinen kokonaisuus. Jos jokin riskitekijä jää huomiotta, voivat vaikutukset olla mittavat kokonaisterveyttä ajatellen. Tämä haastaa koko terveydenhuollon toiminnassaan ja korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Ikääntyneiden terveystarkastukset ovat hyödyllinen terveyden edistämisen keino, sillä tarkastuksissa huomioitavien terveyden osa-alueiden laajuus mahdollistaa varhaisen puuttumisen. Ikääntyneiden terveystarkastuksia ja niiden vaikuttavuutta ei ole tutkittu Suomessa riittävästi, joten tässä saattaisi olla erinomainen jatkotutkimuskohde tulevaisuutta ajatellen.
Opinnäytetyömme toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valikoitui 20 tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Koska ikääntyneiden terveystarkastuksista itsessään ei juurikaan löydy tutkimustietoa, käsittelemme aihetta ikääntyneiden terveyden riskitekijöiden kautta. Kirjallisuuden pohjalta nousseet riskitekijät muodostavat kokonaisuuden, jota tulisi tarkastella terveystarkastuksissa.
Luotettavia ja yleisesti hyväksyttyjä tutkimuksia, kuten väitöskirjoja, ikääntyneiden terveyteen liittyvistä riskeistä löytyi useista eri näkökulmista. Tuloksia tarkastellessa voi huomata, että terveyden riskitekijöillä on selkeät yhteydet toisiinsa. Esimerkiksi ravitsemuksen on todettu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja kognition muutoksiin. Fyysinen aktiivisuus liittyy olennaisesti kaatumisiin, joiden riskitekijöitä ovat monilääkitys, heikentynyt kognitio, ravitsemuksen ongelmat sekä fyysisen aktiivisuuden heikentyminen. Masennus- ja ahdistuneisuusoireita on pystytty tutkimusten mukaan vähentämään kaatumisia ehkäisemällä. Aistitoimintojen heikkenemisen on todettu olevan yhteydessä ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja yksinäisyyteen. Terveysneuvonta ja elämäntapaohjaus on koettu erittäin hyödyllisiksi myös ikääntyneiden terveyden edistämisessä.
Tuloksista voidaan todeta ikääntyneiden terveyden edistämisen olevan erittäin moniulotteinen kokonaisuus. Jos jokin riskitekijä jää huomiotta, voivat vaikutukset olla mittavat kokonaisterveyttä ajatellen. Tämä haastaa koko terveydenhuollon toiminnassaan ja korostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Ikääntyneiden terveystarkastukset ovat hyödyllinen terveyden edistämisen keino, sillä tarkastuksissa huomioitavien terveyden osa-alueiden laajuus mahdollistaa varhaisen puuttumisen. Ikääntyneiden terveystarkastuksia ja niiden vaikuttavuutta ei ole tutkittu Suomessa riittävästi, joten tässä saattaisi olla erinomainen jatkotutkimuskohde tulevaisuutta ajatellen.