Elämäni kuva- ja värityskirja kaikilla raaka-aineilla
Kaipainen, Marika Tomu (2017)
Kaipainen, Marika Tomu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703022841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703022841
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kokemusta ja ymmärrystä taiteilijuudesta fenomenologisin ja narratiivisin menetelmin, Laurel Richardsonin etnografista tutkimusotetta mukaillen. Omakohtaisuus teos- ja työpäiväkirjojen kautta avaa opinnäytetyötä kehittämishankkeen suuntaan. Empiirinen aineisto koostuu teos- ja työpäiväkirjoista usean vuoden ajalta. Osa merkinnöistä on syntynyt reaaliaikaisesti opinnäytetyötä kirjoittaessa. Käytetyt lähteet ja niiden soveltaminen teos- ja työpäiväkirjojen analysoinnissa syventävät näkemystä.
Laadullisen opinnäytetyön aineistona ovat teos- ja työpäiväkirjat, joiden kautta kuvataan muutosta taideterapeutin ja taidepedagogin työminästä kohti taiteilijan ammattia, taiteilijuutta. Opinnäytetyö kuvaa taideterapian yhteydessä usein esitetyn ”asiakas, taide ja terapeutti -vuorovaikutuskolmion” muuntumista monitahoiseksi taiteilijan tetraedriksi, jossa taide on kaiken keskellä. Opinnäytetyö rakenteellistaa ja selkeyttää kirjoittajan taiteilijuutta ja kuvaa hänen suhdetta taidepedagogin ja taideterapeutin työn sekä taiteilijuuden välillä.
Tutkimuskysymyksenä opinnäytteessä kysytään mitä on kirjoittajan taiteilijuus? Opinnäytetyössä analysoidaan kokemusta taiteilijana ja kuvaan, kuinka taitelijuus on muovautunut kahden taidenäyttelyn välillä (Tila-galleria ja Kiasma popup ja taidepaja). Termiä taiteilijuus käytetään identiteetin osana; taiteilija ja taiteilijuus, kuten esim. äiti ja äitiys.
Opinnäytteessä kuvataan päiväkirja-aineistosta nousseita elämän ja taiteen raaka-aineita: aistillista kokemuksellisuutta, eli aisti- ja elintarviketaidetta, vuorovaikutustaidetta, eli sosiaalisia tunteita ja empatiaa koskettavaa taidetta sekä serendipisyyttä, onnekkaiden sattumien ja löydösten summaa.
Teos- ja työpäiväkirja-aineiston kautta voidaan päätellä, että kirjoittajan taiteilijuus ei ole staattista ammatillisuuden kehittämistä. Se on sisäisen pakon synnyttämää, lahjaksi saatua luovuutta, joka tulee todeksi varhaisessa vuorovaikutuksessa ja vahventuu potentiaalisen tilan turvin. Taiteilijuus ei ole valintakysymys, se on meissä kaikissa.
Laadullisen opinnäytetyön aineistona ovat teos- ja työpäiväkirjat, joiden kautta kuvataan muutosta taideterapeutin ja taidepedagogin työminästä kohti taiteilijan ammattia, taiteilijuutta. Opinnäytetyö kuvaa taideterapian yhteydessä usein esitetyn ”asiakas, taide ja terapeutti -vuorovaikutuskolmion” muuntumista monitahoiseksi taiteilijan tetraedriksi, jossa taide on kaiken keskellä. Opinnäytetyö rakenteellistaa ja selkeyttää kirjoittajan taiteilijuutta ja kuvaa hänen suhdetta taidepedagogin ja taideterapeutin työn sekä taiteilijuuden välillä.
Tutkimuskysymyksenä opinnäytteessä kysytään mitä on kirjoittajan taiteilijuus? Opinnäytetyössä analysoidaan kokemusta taiteilijana ja kuvaan, kuinka taitelijuus on muovautunut kahden taidenäyttelyn välillä (Tila-galleria ja Kiasma popup ja taidepaja). Termiä taiteilijuus käytetään identiteetin osana; taiteilija ja taiteilijuus, kuten esim. äiti ja äitiys.
Opinnäytteessä kuvataan päiväkirja-aineistosta nousseita elämän ja taiteen raaka-aineita: aistillista kokemuksellisuutta, eli aisti- ja elintarviketaidetta, vuorovaikutustaidetta, eli sosiaalisia tunteita ja empatiaa koskettavaa taidetta sekä serendipisyyttä, onnekkaiden sattumien ja löydösten summaa.
Teos- ja työpäiväkirja-aineiston kautta voidaan päätellä, että kirjoittajan taiteilijuus ei ole staattista ammatillisuuden kehittämistä. Se on sisäisen pakon synnyttämää, lahjaksi saatua luovuutta, joka tulee todeksi varhaisessa vuorovaikutuksessa ja vahventuu potentiaalisen tilan turvin. Taiteilijuus ei ole valintakysymys, se on meissä kaikissa.