Kehitysvammaisten henkilöiden seksuaalisuuden kohtaaminen ja tukeminen asumisyksikössä
Saarimäki, Sirpa (2017)
Saarimäki, Sirpa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702232657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702232657
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten toisaalta asukkaat ja toisaalta ohjaajat näkevät kehitysvammaisten henkilöiden seksuaalisuuden kohtaamisen, tukemisen ja kehittämistarpeet. Tarkoitus oli myös selvittää toteutuvatko asumisyksikössä kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudet ja tulevatko he kohdatuksi tasavertaisina vammattomien kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteisiin kuului lisäksi selvittää, minkälaiset pohjatiedot sekä asukkailla että ohjaajilla on seksuaalisuudesta ja tämän myötä tutkia onko aihetta lisätä koulutusta seksuaalisuudesta.
Opinnäytetyötutkimuksen suoritin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetel-mänä käytin yksilöhaastattelua. Haastatteluihin osallistui 10 ohjaajaa ja viisi kehi-tysvammaista asukasta.
Tutkimustulokset osoittivat, että ohjaajat kohtaavat asukkaiden seksuaalisuuden luontevasti ja kunnioittavasti. Asukkaiden yksilöllisyys huomioitiin hyvin ja heidät kohdattiin tasavertaisina ihmisinä. Asukkaiden kanssa keskusteltiin heidän omalla kommunikaatiotavallaan ja asioista puhuttiin oikeita termejä käyttäen tai kuvia näyttäen Itsemääräämisoikeudet toteutuivat osittain, mutta kehitysvammaisten seksuaalista toimintaa, joutuu ajoittain rajoittamaan heidän oman tai toisten turvallisuuden vuoksi. Ohjaajat kokivat seksuaalisuuden moninaisena, elämään kuuluvana luonnollisena asiana, asukkaat näkivät sen seurusteluna, seksinä ja pussailuna.
Tutkimustulosten mukaan asukkaat kaipasivat enemmän seksuaalisuudesta kes-kustelua ja asumisyksikössä järjestettäviä koulutusmahdollisuuksia, myös ohjaajat toivoivat sekä itselleen että asukkaille lisää aihetta käsitteleviä kursseja ja tilaisuuksia. Kehittämisehdotuksina toivottiin lisäksi johdonmukaisuutta toimimiseen, esimerkiksi toimintamallin tai selkokielisten seksuaalisuusoppaiden käyttöönottoa.
Opinnäytetyön tavoitteisiin kuului lisäksi selvittää, minkälaiset pohjatiedot sekä asukkailla että ohjaajilla on seksuaalisuudesta ja tämän myötä tutkia onko aihetta lisätä koulutusta seksuaalisuudesta.
Opinnäytetyötutkimuksen suoritin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetel-mänä käytin yksilöhaastattelua. Haastatteluihin osallistui 10 ohjaajaa ja viisi kehi-tysvammaista asukasta.
Tutkimustulokset osoittivat, että ohjaajat kohtaavat asukkaiden seksuaalisuuden luontevasti ja kunnioittavasti. Asukkaiden yksilöllisyys huomioitiin hyvin ja heidät kohdattiin tasavertaisina ihmisinä. Asukkaiden kanssa keskusteltiin heidän omalla kommunikaatiotavallaan ja asioista puhuttiin oikeita termejä käyttäen tai kuvia näyttäen Itsemääräämisoikeudet toteutuivat osittain, mutta kehitysvammaisten seksuaalista toimintaa, joutuu ajoittain rajoittamaan heidän oman tai toisten turvallisuuden vuoksi. Ohjaajat kokivat seksuaalisuuden moninaisena, elämään kuuluvana luonnollisena asiana, asukkaat näkivät sen seurusteluna, seksinä ja pussailuna.
Tutkimustulosten mukaan asukkaat kaipasivat enemmän seksuaalisuudesta kes-kustelua ja asumisyksikössä järjestettäviä koulutusmahdollisuuksia, myös ohjaajat toivoivat sekä itselleen että asukkaille lisää aihetta käsitteleviä kursseja ja tilaisuuksia. Kehittämisehdotuksina toivottiin lisäksi johdonmukaisuutta toimimiseen, esimerkiksi toimintamallin tai selkokielisten seksuaalisuusoppaiden käyttöönottoa.