Lähihoitaja laboratorioon näytteenottajaksi : perehdytyssuunnitelman laatiminen Tykslabille
Ylijoki, Mira (2017)
Ylijoki, Mira
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702202542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702202542
Tiivistelmä
Muita terveydenhuoltoalan ammattilaisia on Suomessa koulutettu näytteenottajiksi laboratorioihin, koska bioanalyytikoista ja laboratoriohoitajista on ollut pulaa. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Tyks-Sapa-liikelaitoksen Tykslabissa koettiin tarve varautua tilanteeseen, jotta työntekijöiden riittävyys ja työssä osaaminen voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa. Mielenkiinnon kohteena ovat etenkin näytteenottokurssin suorittaneet lähihoitajat, joiden näytteenotto-osaaminen on kuitenkin vähäisen koulutuksen takia huolellisesti varmistettava.
Kehittämisprojektin aikana tutkittiin omassa organisaatiossa (Tykslab os. 186) tilanteesta jo olemassa olevaa tietoa ja kokemusta, mihin perustuen lähihoitajien työhön perehdyttämiseksi laadittiin koko organisaation tarpeita vastaava perehdytyssuunnitelma, jolla tavoite lähihoitajien työssä osaamisesta olisi parhaiten varmistettavissa. Suunnitelma valmistui joulukuussa 2016, ja siihen kirjattiin myös perehdyttämistä sisällöllisesti tukevia materiaalilähteitä.
Tutkimusote oli pääosin kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kohdejoukon (Tykslab os. 186) työntekijöitä (N=6), joiden kanssa toteutettiin neljä teemahaastattelua kolmesta eri näkökulmasta: näytteenottotyöhön perehdytetyt muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaiset (N=2), heitä perehdyttäneet laboratoriohoitajat (N=3) ja yksikön esimies (N=1). Haastatteluaineistolle suoritettiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi näytteenottotyöhön sisältyvien asioiden perehdytysmäärän tarpeen selvittämiseksi tarkemmin tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=6) vastasivat pienimuotoiseen kyselyyn, mikä käsiteltiin kuvailevan tilastollisen analyysin keinoin.
Tutkimustulokset johtopäätöksineen paljastivat ilmiöstä jo aiemmin tiedetyn mukaisesti sen, että muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaiset tarvitsevat laboratorion näytteenottotyöhön tullessaan paljon ohjauksellista ja sisällöllistä perehdytystä. Tämä edellyttää heitä perehdyttäviltä laboratoriohoitajilta hyviä työyhteisötaitoja ja yksikön esimieheltä kokonaisvaltaista johtamisosaamista. Työhön perehdyttämisen suunnitelmallisuutta lisäämällä sen laatua ja tehokkuutta on mahdollista parantaa.
Kehittämisprojektin aikana tutkittiin omassa organisaatiossa (Tykslab os. 186) tilanteesta jo olemassa olevaa tietoa ja kokemusta, mihin perustuen lähihoitajien työhön perehdyttämiseksi laadittiin koko organisaation tarpeita vastaava perehdytyssuunnitelma, jolla tavoite lähihoitajien työssä osaamisesta olisi parhaiten varmistettavissa. Suunnitelma valmistui joulukuussa 2016, ja siihen kirjattiin myös perehdyttämistä sisällöllisesti tukevia materiaalilähteitä.
Tutkimusote oli pääosin kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kohdejoukon (Tykslab os. 186) työntekijöitä (N=6), joiden kanssa toteutettiin neljä teemahaastattelua kolmesta eri näkökulmasta: näytteenottotyöhön perehdytetyt muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaiset (N=2), heitä perehdyttäneet laboratoriohoitajat (N=3) ja yksikön esimies (N=1). Haastatteluaineistolle suoritettiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi näytteenottotyöhön sisältyvien asioiden perehdytysmäärän tarpeen selvittämiseksi tarkemmin tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=6) vastasivat pienimuotoiseen kyselyyn, mikä käsiteltiin kuvailevan tilastollisen analyysin keinoin.
Tutkimustulokset johtopäätöksineen paljastivat ilmiöstä jo aiemmin tiedetyn mukaisesti sen, että muiden terveydenhuoltoalojen ammattilaiset tarvitsevat laboratorion näytteenottotyöhön tullessaan paljon ohjauksellista ja sisällöllistä perehdytystä. Tämä edellyttää heitä perehdyttäviltä laboratoriohoitajilta hyviä työyhteisötaitoja ja yksikön esimieheltä kokonaisvaltaista johtamisosaamista. Työhön perehdyttämisen suunnitelmallisuutta lisäämällä sen laatua ja tehokkuutta on mahdollista parantaa.