Koulunkäynninohjaajien vähentämisen vaikutukset pienryhmissä
Yilmaz, Riikka (2017)
Yilmaz, Riikka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702222594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702222594
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee resurssivähennysten vaikutuksia erityisopetuksessa henkilökunnan kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilökunnan näkemyksiä heidän työssä jaksamisestaan, ryhmien työrauhasta sekä oppimisprosessin ohjauksen riittävyydestä lukuvuonna 2015–2016 pienryhmäopetuksessa.
Tutkimuksen pääpaino on määrällisessä tutkimuksessa, mutta siinä on havaittavissa myös laadullisen tutkimuksen näkökulmaa. Tutkimusaineisto on hankittu pääasiassa kyselytutkimuksena puolistrukturoiduin kyselylomakkein. Havainnointia käytettiin täydentämään tutkimusaineistoa.
Kyselytutkimukseen vastasi 9 opettajaa ja 18 koulunkäynninohjaajaa. Keskeisimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat jatkuva kiire ja väsymys ja sitä kautta ilmenevät työyhteisön keskeiset ristiriidat ja ”me-hengen” katoaminen. Nämä olivat merkittäviä työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä. Työssä jaksamisen tukemisessa koettiin olevan puutteita. Työrauhaa heikensivät henkilökunnan väsymisen ja kiireen ohella rauhattomat ja aggressiiviset oppilaat. Heidän ohjauksensa vei paljon resursseja ja oli opetuksesta pois. Työrauha kuitenkin jakoi mielipiteet, sillä vaikka siinä nähtiin haasteita, silti yli puolet henkilökunnasta koki sen olleen hyvä. Oppimisprosessin ohjauksen näkökulmasta resurssien puute koettiin ongelmallisena. Henkilökunta koki, että oppimista voisi tapahtua enemmänkin, jos resurssit olisivat paremmat. Tämä sai henkilökunnan kokemaan riittämättömyyden tunnetta työssään. Opetuksesta oli jouduttu karsimaan ja yksilöllisyyttä ei pystytty huomioimaan opetuksessa riittävästi. Valtaosa henkilökunnasta koki raskaasta lukuvuodesta huolimatta työnsä edelleen mielekkääksi.
Tutkimuksen kolme osa-aluetta näyttivät vastausten perusteella olevan yhteydessä toisiinsa. Kiire ja väsymys olivat yhteisiä tekijöitä kaikilla kolmella osa-alueella. Kun yhdessä osiossa on puutteita, kärsivät siinä samalla myös muut osa-alueet. Tutkimuksen antamaa henkilökunnan kokemustietoa voidaan hyödyntää jatkossa toiminnan suunnittelussa.
Tutkimuksen pääpaino on määrällisessä tutkimuksessa, mutta siinä on havaittavissa myös laadullisen tutkimuksen näkökulmaa. Tutkimusaineisto on hankittu pääasiassa kyselytutkimuksena puolistrukturoiduin kyselylomakkein. Havainnointia käytettiin täydentämään tutkimusaineistoa.
Kyselytutkimukseen vastasi 9 opettajaa ja 18 koulunkäynninohjaajaa. Keskeisimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat jatkuva kiire ja väsymys ja sitä kautta ilmenevät työyhteisön keskeiset ristiriidat ja ”me-hengen” katoaminen. Nämä olivat merkittäviä työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä. Työssä jaksamisen tukemisessa koettiin olevan puutteita. Työrauhaa heikensivät henkilökunnan väsymisen ja kiireen ohella rauhattomat ja aggressiiviset oppilaat. Heidän ohjauksensa vei paljon resursseja ja oli opetuksesta pois. Työrauha kuitenkin jakoi mielipiteet, sillä vaikka siinä nähtiin haasteita, silti yli puolet henkilökunnasta koki sen olleen hyvä. Oppimisprosessin ohjauksen näkökulmasta resurssien puute koettiin ongelmallisena. Henkilökunta koki, että oppimista voisi tapahtua enemmänkin, jos resurssit olisivat paremmat. Tämä sai henkilökunnan kokemaan riittämättömyyden tunnetta työssään. Opetuksesta oli jouduttu karsimaan ja yksilöllisyyttä ei pystytty huomioimaan opetuksessa riittävästi. Valtaosa henkilökunnasta koki raskaasta lukuvuodesta huolimatta työnsä edelleen mielekkääksi.
Tutkimuksen kolme osa-aluetta näyttivät vastausten perusteella olevan yhteydessä toisiinsa. Kiire ja väsymys olivat yhteisiä tekijöitä kaikilla kolmella osa-alueella. Kun yhdessä osiossa on puutteita, kärsivät siinä samalla myös muut osa-alueet. Tutkimuksen antamaa henkilökunnan kokemustietoa voidaan hyödyntää jatkossa toiminnan suunnittelussa.